Tiivistyspaalutus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tiivistyspaalutus on kitkamaan vahvistamismenetelmä.[1] Siinä maahan upotetaan suhteellisen lyhyitä, pituudeltaan 1,5–6,0 metrin mittaisia kartiomaisia paaluja noin 0,5–1,0 metrin välein. Paalut syrjäyttävät tilavuutensa verran maata, jolloin kitkamaa tiivistyy. Usein työ suoritetaan vaiheittain siten, että ensin tehdään harvempi verkko, jota sen jälkeen tiivistetään. Työ suoritetaan myös usein ulkoreuna-alueilta sisäänpäin.

Paalut voidaan vetää ylös, jolloin reikiin juntataan kitkamaata. Paalujen jäädessä maan sisään, niiden ei oleteta kantavan kuormaa, vaan ainoastaan tiivistävän sitä. Tiivistyspaalutuksessa käytetään yleensä teräsbetoni- tai puupaaluja. Myös Franki-paaluja on käytetty tähän tarkoitukseen, jolloin betonin sijasta niiden sisään juntataan maata.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helenlund K. V.: Pohjarakennus ja maarakennusmekaniikka II. Teknillinen Korkeakoulu, 1957.
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.