The Beetle

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

The Beetle on ruotsalaisen Henrik Håkanssonin elokuva, joka tutkii maailmaa hyönteisnäkökulmasta. Teos on Ihme-nykytaidefestivaalin tuottama ja oli vuoden 2018 festivaalin Ihme-teos. Elokuva nostaa esiin halavasepikän (Hylochares cruentatus), uhanalaisen kovakuoriaislajin, jota tavataan vain Mätäojan ympäristössä Vantaalla.[1]

Teoksen tausta ja tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva keskittyy halavasepikkäkuoriaisen ja sen elinympäristön kuvaamiseen. Håkansson on kertonut, että suunnitteli alun perin jättävänsä elokuvasta ihmiset kokonaan pois, mutta päätyi lopulta käyttämään kertojanääntä[2]. Professori Jyrki Muonan mukaan elokuvassa on onnistuttu myös ensimmäistä kertaa äänittämään halavasepikän hypystä kuuluva ääni ihmiskorvalle kuuluvalla tavalla[3].

IHME-teos sai alkunsa, kun Håkansson tutustui hyönteistutkija, professori Jyrki Muonaan ensimmäisenä taustatyöpäivänään Helsingissä vuonna 2016 ja kuuli tältä halavasepikkäkuoriaisesta. Teoksen materiaalia alettiin kuvata kesällä 2017 Muonan avustuksella.[4] Elokuvan lähiotokset halavasepikästä on kuvattu studiossa. Professori Jyrki Muona on kertonut, että kuvattavan kuoriaisen löytäminen oli haaste: koska pääasialliset esiintymisalueet on rauhoitettu luonnonsuojelualueiksi, niiltä ei saa poimia mitään luontoon kuuluvaa. Muonan piti tämän vuoksi etsiä studioon vietävä sepikkä alueen ulkopuolelta.[5] Elokuva kuvattiin lopulta Håkanssonin mukaan kokonaisuudessaan kolmessa ja puolessa päivässä.[6]

IHME-teoksen on katsottu nostavan esiin posthumanistisista ajattelua, jossa ihmistä käsitellään yhdenvertaisena toisten luontokappaleiden rinnalla.[7] Håkansson on pohtinut teoksissaan ihmisen ja luonnon suhdetta 25 vuoden ajan, mutta on sanonut ettei pidä itseään posthumanistina vaan luonnon havainnoijana.[8]

Elokuvan musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan musiikkina käytetään Mika Vainion konserttitaltiointia vuoden 2015 Sonár-festivaalilta.[9] Håkansson kertoo halunneensa teokseen alun perinkin Vainion musiikkia ja kuunnelleensa konserttitaltioinnin sattumalta. Taltiointi yhdistettiin elokuvaan ja yhdistelmän todettiin toimivan hyvin.[10]

Teoksen esitys osana IHME-festivaalia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Håkanssonin teos esitettiin osana Ihmeen festivaaliohjelmaa Helsingissä sijaitsevalla Kulttuuritehdas Korjaamolla 25.–26.5.2018 sekä Myyrmäessä sijaitsevassa Kino Myyrissä osana Myyrmäen Ihme -kokonaisuutta.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Matala, Päivi & Toppila, Paula (toim.): IHME Publication 2018 / IHME-julkaisu 2018 (sivu 30) Taidesäätiö Pro Arte / IHME. Viitattu 1.12.2018. (englanniksi)
  2. Matala, Päivi & Toppila, Paula (toim.): IHME-julkaisu 2018 (sivu 52) Taidesäätiö Pro Arte / IHME.
  3. Koivisto, Leena: Hyönteisprofessori roudasi leffatähtiä. (sivu 22-23) Vantaan Sanomat, 30.5.2018.
  4. Matala, Päivi & Toppila, Paula (toim.): IHME-vuosijulkaisu 2018 (sivu 12) Taidesäätiö Pro Arte / IHME.
  5. Myyr York Times (sivu 10) lehtiluukku.fi. 1/2018.
  6. Matala, Päivi & Toppila, Paula (toim.): IHME-vuosijulkaisu 2018 (sivu 52) Taidesäätiö Pro Arte / IHME.
  7. Kantokorpi, Otso: Posthumanistinen ihme. Taide, 2/2018.
  8. Kontkanen, Minna: Pienen olennon kautta. Suomen kuvalehti, 25.5.2018.
  9. Matala, Päivi & Toppila, Paula (toim.): IHME-julkaisu 2018 (s. 30) Taidesäätiö Pro Arte / IHME.
  10. Matala, Päivi & Toppila, Paula (toim.): IHME-vuosijuilkaisu 2018 (sivu 40) IHME-vuosijulkaisu 2018. Taidesäätiö Pro Arte Foundation Finland.
  11. Matala, Päivi & Toppila, Paula (toim.): IHME-vuosijulkaisu 2018 (sivu 108-112) Taidesäätiö Pro Arte / IHME.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]