Tasmaninmeri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tasmaninmeri
Tasman Sea.jpg
Koordinaatit 40°S, 160°E
Valtio Australia ja Uusi-Seelanti
Merialue Tyynimeri
Pinta-ala 2 300 000 km²
Leveys 2 200 km
Suurin syvyys 5 200 m

Tasmaninmeri on Tyynenmeren reunameri Tasmanian, Australian ja Uuden-Seelannin välillä. Sen syvin kohta on 5 200 metrin syvyyteen. Meri on saanut nimensä sitä tutkineelta hollantilaiselta Abel Tasmanilta.[1]

Sijainti ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasmaninmeri on Tyynenmeren lounainen reunameri, jonka länsiranta on Australian mantereen kaakkoisosassa ja Tasmanian saarella.[2] Itäraja kulkee Norfolkin selännettä, Uuden-Seelannin länsirannikkoa ja Macquarien selännettä pitkin. Meren pohjois- ja etelärajat ovat huonosti määriteltyjä.[3]

Australian ja Tasmanian välissä oleva Bassinsalmi yhdistää Tasmaninmeren Intian valtamereen ja Uuden-Seelannin pääsaarten välissä oleva Cookinsalmi Tyyneenmereen. Tasmaninmeren pohjoispuolella on puolestaan Korallimeri.[2]

Tasmaninmeri on 2 250 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 2,3 miljoonaa nelikilometriä.[2]

Hydrologia ja geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasmaninmeri satelliittikuvassa

Australian rannikolla vaikuttaa Itä-Australian virta, joka saa voimansa pasaatituulista ja Eteläiseltä päiväntasaajan virralta. Sen vaikutus on pienimmillään heinäkuulta joulukuulle, jolloin etelästä pääsee virtaamaan kylmempää vettä jopa 32:lle eteläiselle leveyspiirille asti.[2]

Itäistä Tasmaninmerta hallitsee tammikuulta kesäkuulle läntiseltä Tyyneltämereltä tuleva merivirta, mutta heinäkuulta joulukuulle sinne virtaa Cookinsalmen kautta kylmempää vettä subantakrtiselta alueelta.[2]

Tasmaninmeren syvin kohta on 5 200 metrissä.[2]

Historia ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasmaninmeri on saanut nimensä hollantilaiselta merenkävijältä Abel Tasmanilta, joka purjehti meren halki vuonna 1642. Ensimmäisenä Uuden-Seelannin ja Australian rannikoita tutki puolestaan 1770-luvulla James Cook ja muut tutkimusmatkailijat.[2]

Tasmaninmereä liikennöivät monet laivat, jotka kulkevat Australian kaakkoisosan ja Uuden-Seelannin välissä. Merestä saadaan kalaa, Bassinsalmen itäosista Gippslandin altaassa öljyvaroja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1642 Tasman discovers New Zealand This Day in History. 21.7.2010. History (A&E Television Networks). Viitattu 15.12.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Tasman Sea Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)
  3. van der Linden, Willem J. M.: Morphology of the Tasman sea floor. New Zealand Journal of Geology and Geophysics, 1970, 13. vsk, nro 1, s. 282. Google-kirjat Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)