Tarkk’ampujaliike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tarkk’ampujaliike (ruots. skarpskytterörelsen) oli paikallisyhdistyksiin perustunut vapaaehtoinen maanpuolustusliike, joka toimi Ruotsissa vuosina 1860–1880.[1]

Ensimmäiset tarkk’ampujayhdistykset perustettiin vuonna 1860 Tukholmaan ja Göteborgiin kansainvälisten esikuvien pohjalta. Liikkeen perustajien mielestä Ruotsin viralliset asevoimat olivat liian heikot ja maanpuolustushenki huono. Sotilaallisesti järjestäytyneet tarkk’ampujayhdistykset järjestivät jäsenilleen ampumis- ja marssiharjoituksia, joissa käytettiin univormuja.[1] Ruotsin hallitus otti pian liikkeen suojelukseensa, osoitti paikallisille tarkk’ampujayhdistyksille erityiset piirit ja määräsi, että liikkeen oli valittava ylipäällikkönsä kolmen kuninkaan ehdottaman henkilön joukosta. Hieman myöhemmin Ruotsin valtio alkoi myöntää huomattavia apurahoja kiväärien hankkimiseen ja kouluttajien palkkaamiseen tarkk’ampujayhdistyksille.[2] Vapaaehtoisliike nostatti pian suuren innostuksen koko maassa. Huippu saavutettiin vuonna 1867, jolloin Ruotsin 304:ssä tarkk’ampujayhdistyksessä oli kaikkiaan 40 841 jäsentä. Sen jälkeen innostus alkoi hiipua, joten vuonna 1880 tarkk’ampujaliike muutettiin siviililuontoisemmaksi ja tarkk’ampujayhdistykset muutettiin tavallisiksi ampumaseuroiksi.[1] Tuolloin jäseniä oli jäljellä 11 691.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Lennart Löfgren: skarpskytterörelsen (ruotsiksi) Nationalencyklopedin. Viitattu 11.11.2014.
  2. a b Nordisk familjebok (1908), s. 1475–1476 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 15.3.2014.