Tarhakalliokielo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tarhakalliokielo
Polygonatum.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Parsakasvit Asparagaceae
Alaheimo: Nolinoideae
Suku: Kalliokielot Polygonatum
Laji: × hybridum
Kaksiosainen nimi

Polygonatum × hybridum
Brügger

Synonyymit
  • Polygonatum multiflorum × odoratum
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Tarhakalliokielo Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tarhakalliokielo Commonsissa

Tarhakalliokielo (Polygonatum × hybridum)[1] on kalliokielojen sukuun kuuluva risteymälaji, jota viljellään koristekasvina. Sen kantalajit ovat lehtokielo (Polygonatum multiflorum) ja kalliokielo (Polygonatum odoratum).

Tarhakalliokielo kasvaa kantalajejaan kookkaammaksi, 50–100 senttimetriä korkeaksi ja muodostaa joskus laajoja kasvustoja. Sen varsi on tyveltä liereä ja yläosasta särmikäs. Kukat ovat lehtihangoissa 1–5 kukan ryhminä, verrattuna kantalajeihin kalliokielon kukkaryhmässä on 1–2 ja lehtokielon 2–5 kukkaa. Heteen varsiosa eli palho on lyhytkarvainen. Laji on yleensä marto.

Suomessa tarhakalliokielo on melko harvinainen, siitä on havaintoja eri puolilta maan länsi- ja lounaisosassa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 686. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  2. Kasviatlas 2016: Polygonatum x hybridum Suomessa