Lähdekoodi sivulle Tammi

{{Tämä artikkeli|käsittelee puulajia. Hakusanan muita merkityksiä on [[Tammi (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Metsätammi
| kuva = Quercus robur.jpg
| kuvateksti = 
| status = Elinvoimainen
| status_fi = Elinvoimainen
| status_fi_ref = <ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://punainenkirja.laji.fi/results/MX.37990?checklist=MR.424 | Nimeke =   Metsätammi – Quercus robur Arviointi 2019 | Tekijä = | Ajankohta = 2019 | Julkaisu = | Viitattu = 11.4.2024 }}</ref>
| iucn = 63532
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| kunta = [[Kasvit]] Plantae
| alakunta = [[Putkilokasvit]] Tracheobionta
| kaari = [[Siemenkasvit]] Spermatophyta
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] Magnoliophytina
| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] Magnoliopsida
| lahko = [[Fagales]]
| heimo = [[Pyökkikasvit]] Fagaceae
| suku = [[Tammet]] ''Quercus''
| laji = ''robur''
| kaksiosainen = Quercus robur
| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|L.]]
| levinneisyyskartta = Quercus robur range.svg
| levinneisyys_teksti = Metsätammen levinneisyys: 
:{{Colorbox|#70A800}} Luonnollinen levinneisyys <br/>
:<span style="color:#70A800"><big>'''&#10006;'''</big></span> Eristäytyneitä populaatioita<br/>
:<span style="color:#FFA800"><big>&#9650;</big></span> Istutetuista puista luontoon karanneita yksilöitä.<br/>
| wikispecies = Quercus robur
| commons = Quercus robur
}}

'''Metsätammi''' eli '''tammi''' (''Quercus robur'') on [[pyökkikasvit|pyökkikasveihin]] kuuluva, [[jalot lehtipuut|jaloihin lehtipuihin]] luettava puulaji.<ref name="ITIS"/> Luontainen levinneisyysalue käsittää suurimman osan [[Eurooppa]]a.

[[Ahvenanmaa]]lla on rauhoitettu ympärysmitaltaan yli 170 senttimetriä (mitattuna 1,3 metrin korkeudelta) paksut metsätammet.<ref name="ÅLANDS">Ålands flora 2010, s. 131–132.</ref> Suomessa metsätammi on [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] maakuntakasvi.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 98.</ref> [[Ruotsi]]ssa se on puolestaan [[Blekinge]]n maakuntakukka.<ref name="Svenska.Landskapsblommor"/> [[Norja]]ssa tammi on [[Länsi-Agderin lääni]]n tunnuspuu.{{lähde}}

== Ulkonäkö ja koko ==
[[Tiedosto:Duby nad Pozorkou I.jpg|pienoiskuva|vasen|Suurikokoinen metsätammi.]]
[[Tiedosto:Quercus robur early flowers.jpg|pienoiskuva|vasen|Metsätammen hedekukintoja.]]
Täysikasvuisen metsätammen rungon [[kaarna]] on syväuurteinen ja väriltään tummanruskea. Vahvat, pitkät haarat ovat yläviistoon ja sivulle siirottavia. [[Latvus]] on kupumainen. Kuluvan kesän kasvainranka on tavallisesti kalju. Lehtisilmut ovat pieniä. Nahkeahkot [[lehti (kasvitiede)|lehdet]] ovat [[lehtiasento|kierteisesti]] ja [[korvake|korvakkeettomia]]. Lehtiruoti on tavallisesti 2–8 senttimetriä pitkä. Pariliuskainen [[lehtilapa]] on 10–15 senttimetriä pitkä, vastapuikea, tavallisesti herttatyvinen ja yleensä vain nuorena alta [[karva (kasvitiede)|karvainen]]. Lehdet levenevät tyvestä kärkeen voimakkaammin kuin toisella yleisellä eurooppalaisella tammilajilla, [[talvitammi|talvitammella]] (''Q. petraea''). Lehden liuskat ovat ehytlaitaisia, pyöreä- ja tylppäkärkisiä. Lehtilavan suonet ulottuvat sekä liuskojen kärkiin että niiden välisiin loviin. Hedekukinto on riippuva, monikukkainen [[norkko]], emikukinto on pysty, 2–4-kukkainen norkko. [[Kukka|Kukat]] ovat yksineuvoisia ja pieniä, kukan kehä on vähäinen. Suomessa metsätammi kukkii myöhään keväällä touko-kesäkuussa. [[Hedelmä]] on maljamaisen kehdon ympäröimä kova, 2–3 senttimetriä pitkä [[pähkinä]] eli [[tammenterho|terho]]. Kukintoperä on hedelmien kypsyttyä aina selvästi lehtiruotia pitempi, jopa 6 senttimetriä pitkä. Pähkinät kypsyvät kukintavuonna.<ref name="RETKEILYKASVIO"/><ref name="PUU">Suomen puu- ja pensaskasvio 1992, s. 105.</ref>

Metsätammen ruskaväri on pääosin keltainen tai vaatimattoman kellanruskea. Tammenterhot ovat kypsiä eteläisen Suomen oloissa syyskuun lopulla, samaan aikaan ruskan kanssa. Puu pudottaa lehtensä talveksi, mutta ruskeat, kuolleet lehdet pysyvät [[juveniilivaihe|nuorissa]] puissa usein kevääseen saakka. Suurilla puilla lehdet tuntuvat varisevan herkemmin.

Suomessa metsätammi kasvaa tavallisesti 10–20 metrin, poikkeuksellisesti jopa 30 metrin pituiseksi.<ref name="PUU"/> Etelämpänä Keski- ja Länsi-Euroopassa se voi kasvaa 40 metrin pituiseksi ja useita metrejä paksuksi jättiläiseksi.

Suomen paksuin metsätammi lienee ollut [[Piikkiö]]n Lyydikkälässä kasvanut puu, joka oli lähes 8 metriä ympärysmitaltaan. Perimätiedon mukaan se olisi ollut jopa 600 vuotta vanha.<ref name="sorbifolia98">Sorbifolia 4/1998, s. 185. Dendrologian Seura.</ref> Puusta on nykyisin jäljellä vain kanto.<ref name="Kusikivi.et.al.HS"/> Suomen suurin eli kiintotilavuudeltaan suurin puu on ilmeisesti [[Kemiö]]ssä kasvava jättitammi, jonka ympärysmitta rinnan korkeudelta on noin 6,5 metriä ja korkeus 28 metriä.<ref name="Metsämiesten.Säätiö.Suurimmat.Puut"/> Suomen toiseksi suurimman tammen titteli on [[Tali (Helsinki)|Talin]] golfkentällä, Helsingissä kasvava tammella, jonka ympärysmitta vuonna 2013 oli 616 senttimetriä.<ref name="Metsämiesten.Säätiö.Suurimmat.Puut"/><ref name="Helsingin.kiehtovimmat.puut"/>

Euroopan paksuin metsätammi kasvaa Ruotsin [[Småland]]issa. Puu on ympärysmitaltaan 14 metriä.<ref name="ÅLANDS"/> Metsätammi saattaa elää hyvin vanhaksi, vanhimmat yksilöt ovat yli 1&nbsp;000-vuotiaita.<ref name="TERVEYSKASVIT">Suomen terveyskasvit 1982, s. 256.</ref> Pohjoismaiden vanhimman, [[Tanska]]ssa kasvavan metsätammen arvioidaan olevan noin 1&nbsp;800 vuotta.<ref name="ÅLANDS"/>

== Levinneisyys ==
Metsätammen levinneisyysalue käsittää suurimman osan Euroopasta [[Kaukasus|Kaukasukselle]] ja Länsi-Venäjälle saakka. Laji puuttuu [[Islanti|Islannista]], [[Fennoskandia]]n keski- ja pohjoisosista sekä Pohjois-Venäjältä. Lisäksi se puuttuu [[Pyreneiden niemimaa]]n keski- ja eteläosista ja Etelä-[[Kreikka|Kreikasta]]. Euroopan ulkopuolella lajia kasvaa alkuperäisenä vain [[Turkki|Turkissa]] ja Luoteis-[[Iran]]issa.<ref name="DVF"/> Luontoon levinneitä metsätammia esiintyy Pohjois-Amerikassa Kanadan eteläosassa ja useassa koillisten Yhdysvaltojen osavaltiossa.<ref name="U">{{Verkkoviite | Osoite = https://plants.sc.egov.usda.gov/home/plantProfile?symbol=QURO2 | Nimeke = ''Quercus robur'' L. – English oak | Julkaisu = Natural Resources Conservation Service – USDA.gov | Viitattu = 13.1.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> Metsätammi on jaettu neljään alalajiin: subsp. ''brutia'', subsp. ''imeretina'', anatolianmetsätammi (subsp. ''pedunculiflora'') ja valta-alalaji subsp. ''robur''.<ref name="P">{{Verkkoviite | Osoite = https://powo.science.kew.org/taxon/urn:lsid:ipni.org:names:304293-2 | Nimeke = ''Quercus robur'' <small>L.</small> | Tekijä = Govaerts, R. et al. | Julkaisu = Plants of the World Online | Ajankohta = 2024 | Julkaisija = Royal Botanic Gardens, Kew | Viitattu = 13.1.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> Alalajia ''brutia'' esiintyy Kaakkois-Euroopassa, alalajia ''imeretina'' Länsi-Kaukasiassa ja anatolianmetsätammea Balkanilta Krimille, Kaakkois-Turkkiin ja Luoteis-Iraniin.<ref name="P" /> Metsätammen eteläiselle levinneisyydelle tulee raja vastaan, kun tammen tarve viileään lepokauteen ei täyty enää Euroopan eteläpuolella.<ref name="Metsämiesten.Säätiö.Suurimmat.Puut"/>

Metsätammi on Suomen ainoa luontainen [[tammet|tammilaji]].<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Sitä kasvaa runsaimmin niin sanotulla [[tammivyöhyke|tammivyöhykkeellä]] eli lounaisimmassa osassa Suomea ja etelärannikolla. Villiintyneenä, mutta jo vakiintuneena lajina sitä tavataan [[Rauma]]–[[Tampere]]–[[Lappeenranta]]-linjan korkeudelle asti.<ref name="Kasviatlas"/><ref name="EU">Euroopan puuopas 2009, s. 140.</ref> Suomessa metsätammi kasvaa kuitenkin levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla, eikä ole missään päin maata kovin runsas laji.<ref name="VANTAAN">Vantaan luonto: Kasvit 1996, s. 300–301.</ref> Suomessa laji on usein [[viljelykarkulainen]].<ref name="RETKEILYKASVIO"/>

=== Suomen metsätammet ===
Metsätammi on eräänlainen muinaisjäänne Suomessa ajalta, jolloin oli selvästi lämpimämpää kuin nyt. Tämä jääkauden jälkeinen [[atlanttinen lämpökausi|lämpökausi]] oli Suomessa 7&nbsp;000 vuotta sitten. Tällöin metsätammi pystyi etelästä leviämään Suomeen, ja sitä onkin kasvanut jopa [[Oulu]]n korkeudella. Sittemmin ilmaston taas viiletessä, ja kuusen vallatessa alaa, sen elinmahdollisuudet Suomessa ovat kaventuneet vain maan eteläosiin.<ref>Huurre 1983, s. 12.</ref> [[Metsäkuusi|Kuusten]] vähentäminen Suomen tammivyöhykkeeltä todennäköisesti edesauttaisi selvästi metsätammen yleistymistä. Etelämpänä Euroopassa kuusi ei ole tammille uhka, koska siellä on liian lämmintä kuusen täydelliselle hyvinvoinnille ja runsaalle esiintymiselle. Koska metsätammi kasvaa Suomessa pohjoisrajoillaan ja tarvitsee ihmisen apua menestyäkseen kilpailussa esimerkiksi kuusta vastaan, tammimetsiä ei pitäisikään Suomessa rauhoittaa suojelualueiksi, vaan metsätammien ehdoilla hoidetuiksi luonnonhoitoalueiksi.{{Selvennä|Tällainen ohje heijastelee todennäköisesti kirjoittajan omaa mielipidettä pikemmin kuin suomalaisia luonnonsuojelulinjauksia. Tammikoiden suojelualueilla suojellaan tammen lisäksi satoja muita, usein tammesta riippuvaisia eliölajeja.}} Suomessa metsätammen pahin uhka ihmisen ja kuusettumisen jälkeen ovat keväthallat, jotka vaurioittavat erityisesti nuoria taimia.

Suomessa metsätammi tulee kuitenkin hyötymään ilmaston lämpenemisestä ja kostumisesta, ja voi ehkä levitä entistä pohjoisemmaksi. Jo nyt Etelä-Suomen metsätammien uudistumisen on huomattu parantuneen.<ref name="VANTAAN"/>

[[Turku|Turun]] [[Ruissalo]] lienee Suomen tunnetuin luontaisesti kasvanut tammisto. Siellä metsätammea kasvaa 312 hehtaarin alalla, joista noin sadalla hehtaarilla se on valtapuuna. Näistä vanhimpien puiden arvioidaan olevan 400-vuotiaita. Muita lähes yhtä edustavia tammistoja ovat [[Naantali]]n [[Tamminiemen luonnonsuojelualue]] ja [[Parainen|Paraisten]] [[Lenholm]]. Pääkaupunkiseudulla on myös tammilehtoja – Vantaalla kaksi ja Espoossa viisi, mutta Helsingissä ei ainuttakaan. Yhteensä suojeltuja tammilehtoja on Suomessa noin 80–100 kappaletta, joista lähes kaikki joko Varsinais-Suomessa tai Ahvenanmaalla. Pohjoisimmat luontaiset tammistot kasvavat [[Rauma]]n seudulla ja itäisimmät [[Porvoo]]ssa. Tammimetsiköitä on Suomessa kuitenkin harvassa ja enimmäkseen metsätammea tavataankin luonnossa löyhinä pieninä ryhminä siellä täällä. Esiintymillä voi olla montakin kymmentä kilometriä välimatkaa. Vaikka tammi on tuulipölytteinen, niin populaatioiden välimatka on liian pitkä hedelmöitykselle, mikä heikentää perimän monimuotoisuutta populaatioiden muodostuessa sukusiittoisiksi.<ref name="Tammen.geenit.kuihtuvat"/> Jos tammi tuottaa terhoa, niin [[närhi|närhet]] ja [[orava]]t levittävät tammea tehokkaasti lähiympäristöön. Nuorten tammien uhkana ovat [[rusakko|rusakot]] ja [[hirvi|hirvet]].<ref name="Maarianheinä.mesimarja.ja.timotei"/> Kaikki suuret ja keskikokoiset tammet ovat Ahvenanmaalla rauhoitettuja. Myös Manner-Suomessa kaikki suuret vanhat yksilöt joilla on maisemallista merkittävyyttä.<ref name="Metsämiesten.Säätiö.Suurimmat.Puut"/>{{lähde|kyseistä tietoa ei löydy väitetystä lähteestä.}}

Etelä-Suomessa on pitkään siirretty luonnonvaraisia metsätammia puutarhoihin, ja se onkin suosittu piha- ja puistopuu. Etelä-Suomessa metsätammet kasvavat puistoissa ja pihoilla suuriksi, mutta Pohjois-Suomessa ne jäävät usein pieniksi pensaiksi ja paleltuvat helposti kuoliaaksi.

[[Juhana III|Juhana-herttua]] määräsi 1500-luvulla Suomen tammet rauhoitettaviksi, mikä johti tammen taimien hävittämiseen. Talonpojat eivät halunneet kasvattaa maillaan kuninkaan puita. Kruununpuuksi tammi määrättiin vuoden 1608 [[maanlaki|maanlaissa]]. Vuoden 1734 metsäasetuksessa oli muun muassa säädöksiä, jotka kielsivät sikojen laiduntamisen terhometsässä. Jokainen, joka kaatoi tammen tai hedelmäpuun, oli velvoitettu istuttamaan uusi. Tammi on Ruotsin valtakunnan asetuksissa yleisimmin mainittu puu. Sitä tarvittiin [[laivanrakennus|laivanrakennukseen]]. [[Isoviha|Isonvihan]] aikana 1700–1721 venäläiset kaatoivat rannikon tammet rakennuspuikseen.<ref name="Sorbifolia.Ruotsin.vallan.metsäasetuksissa"/>

== Elinympäristö ja ekologia ==
[[Tiedosto:Quercus robur acorn - Keila.jpg|pienoiskuva|oikea|[[Tammenterho]]]]
Metsätammi on [[hemiboreaalinen vyöhyke|hemiboreaalisen vyöhykkeen]] tunnusomainen laji.<ref name="VANTAAN"/> Sille tyypillisiä kasvuympäristöjä ovat lehtomaiset, tuoreet tai kosteat keski- ja runsasravinteiset metsät, jossa se muodostaa usein metsiköitä. Metsätammea tavataan myös kalliokkojen reunamilla ja hietikoilla.<ref name="RETKEILYKASVIO"/><ref name="PUU"/> Muista jalopuista poiketen metsätammi ei ole vaatelias maaperänsä suhteen, ja se menestyy jopa savimailla, jossa vain harvat puulajit viihtyvät. Turvemaita se sen sijaan karttaa.

Metsätammi luo ympärilleen hyvin kauniin, ilmavan ja valoisan ympäristön. Se tulee myös lehteen melko myöhään, joten sen läheisyys antaakin tällöin hyvän, ilmavan kasvualustan kevätkukkijoille, kuten vuokoille, käenrieskoille, imiköille, kevätesikolle ja kiurunkannuksille. Luontaisesti metsätammea levittävät Suomessa muun muassa [[orava]]t, [[närhi|närhet]], [[pähkinähakki|pähkinähakit]] sekä myyrät ja hiiret. Nämä kaikki keräävät varastoja maahan, ja niihin unohtuneista terhoista saattaa keväällä versota metsätammen taimi. Näiden apujoukkojen ansiosta metsätammet leviäisivät olosuhteiden salliessa melko tehokkaastikin myös tammivyöhykkeestä pohjoiseen, mutta siellä ankarat talvet, kilpailun heikkous muita puulajeja vastaan ja kasvukauden lyhyt kesto rajoittavat levittäytymistä.

Myös metsätammella viihtyvä hyönteis- ja eläinlajisto on monipuolinen. Noin 500 hyönteislajia on metsätammesta tavalla tai toisella riippuvaisia. Näistä Suomessa 39 lajia on uhanalaista, monet niistä ovat riippuvaisia nimenomaan lahosta tammipuusta. Metsätammen koloissa pesivät monet lintulajit, muun muassa [[lehtopöllö]], [[uuttukyyhky]], [[telkkä]], [[naakka]], [[sinitiainen|sini-]] ja [[talitiainen]], [[kirjosieppo]], [[kottarainen]] ja [[käenpiika]].

Metsätammella on paljon juurisieniä. Näistä ehkä makoisimpia ovat [[tryffeli]]t, joita kasvaa erittäin harvinaisina myös Etelä-Suomessa. Komein metsätammien rungoilla kasvavista käävistä on sen sijaan Suomen alueella uhanalainen [[häränkieli]], jonka tunnistaa hehkuvan punaisesta väristään, ja tämä kääpä tuntuukin tunnusteltaessa kielimäiseltä. Häränkieli kasvaa mieluiten vanhojen lahojen tammien rungoilla.

=== Suomen etelärannikon tammivyöhyke ===
Tammivyöhyke on toinen alue Suomessa, jota ei lueta kuuluvaksi [[pohjoinen havumetsävyöhyke|taigaan]]. Toisen ääripään muodostavat tunturilapin tunturikoivikot. Tammivyöhykkeellä kasvillisuus on jo liian rehevää ja eteläisiä piirteitä täynnä, jotta se voitaisiin sijoittaa taiga-tittelin alle. Tästä huolimatta Suomen tammivyöhykkeen metsät ovat voimakkaasti havupuuvaltaisia, joten se voidaan Suomen osalta lukea vielä havumetsäalueeseen, vaikkei se olekaan enää varsinaista pohjoista boreaalista taigaa. Suomen tammivyöhyke on tammen esiintymisen äärialuetta, ja saanut siitä nimensä.

Mitä lähemmäs rannikkoa saavutaan Suomen tammivyöhykkeellä, sitä runsaammaksi metsätammikin tulee. Myös lounaaseen mennessä metsätammi yleistyy. Tammivyöhyke on parhaimmillaan noin 30 kilometriä leveä kaistale, joka kulkee Suomen etelärannikkoa myöten. Lounais-Suomessa tämä kaistale kääntyy rannikon suuntaisesti loivasti pohjoiseen ulottuen Raumalle asti. Tammivyöhyke on toiselta nimeltään hemiboreaalinen vyöhyke, mikä on havu- ja lehtimetsien vaihettumisaluetta. Tammivyöhykkeellä ilmasto on muuta Suomea mereisempi ja meren läheisyys vaikuttaa voimakkaasti alueen ilmastoon, esimerkiksi kevät tulee alueelle hieman sisämaata aikaisemmin ja talvi myöhemmin.

Tammen lisäksi vain pääasiassa tammivyöhykkeelle asettuneita lajeja ovat [[lehtosaarni]], [[keltavuokko]], [[isokäenrieska]], [[vuorijalava]], [[euroopanpähkinäpensas]] ja [[pystykiurunkannus]]. Nämä melko vaateliaat lajit menestyvät luonnossa heikosti tammivyöhykkeen pohjoispuolella, tosin yksittäisiä esiintymiä tavataan Tampereen alueen lehtokeskuksessa asti. Myös karaistuneemmista jaloista lehtipuista [[metsävaahtera]] ja [[metsälehmus]] ovat selvästi runsaampia tammivyöhykkeellä kuin pohjoisempana. Tammivyöhykkeen puusto ei ensi vilkaisulla eroa ihmeemmin muunkaan Etelä-Suomen kangasmetsistä, mutta siellä [[lehto]]ja on paljon runsaammin kuin muualla Suomessa, ja näissä lehdoissa myös nämä tiukasti tammivyöhykkeelle sidonnaiset lajit kasvavat. Tammivyöhykkeen alueella kuivat mäntyvaltaiset kankaat ovat muuta Suomea harvalukuisempia, mutta niitäkin löytyy. Tavallisin metsätyyppi on kuitenkin kuusivaltainen tuore kangas, tai lehtomainen (kuusivaltainen myös) tuore kangas, lehdotkin ovat yleisiä (näissä kasvaa yleensä myös kuusta). Myös lähes kaikki Suomen harvalukuiset jalopuulehdot kasvavat tammivyöhykkeellä, mutta komeita [[lehmukset|lehmus]]lehtoja löytyy jopa Pohjois-Savon saarilta saakka.

== Käyttö ==
[[Tiedosto:Querqus robur1 longitudinal beentree.JPG|pienoiskuva|vasen|Metsätammen puuainesta.]]
Aikaisemmin metsätammea käytettiin vahvuutensa ja suuren parkkihappopitoisuutensa vuoksi erittäin paljon puulaivojen rakennusaineeksi. Yhden suuren purjelaivan rakentamiseen tarvittiin noin 2&nbsp;000 puuta.<ref name="ÅLANDS"/><ref name="HYÖTYKASVIT">Hyötykasvit värikuvina 1992, s. 192.</ref> Metsätammi oli niin tärkeä strateginen raaka-aine, että se esimerkiksi Ruotsin valtakunnan alueella määrättiin kruunun omaisuudeksi jo 1500-luvulla. Puiden tai jopa niiden taimien kaataminen tai vahingoittaminen oli rangaistuksen uhalla kielletty. Suomessa metsätammen "pakkorauhoitus" jatkui myös Venäjän autonomian aikana aina vuoteen 1886 saakka. Tämän seurauksena Ruotsissa saattaa yhä edelleen tavata keskellä peltoja kasvavia metsätammia.<ref name="ÅLANDS"/><ref name="DVF"/><ref name="VANTAAN"/> Nuorien metsätammien kuorista on valmistettu aikaisemmin nahan parkitusainetta sekä valmistettu mustaa väriä.<ref name="DVF"/><ref name="TERVEYSKASVIT"/> Tammen kuori on myös vanha rohdosaine, jota on käytetty muun muassa limakalvontulehduksiin. Kuorirohdos vaikuttaa limakalvoja supistavasti.<ref name="TERVEYSKASVIT"/>

Nykyään metsätammea käytetään kovan, ruskean puuaineksensa vuoksi paljon huonekalu- ja koristepuuna sekä parkettina. Suossa tummunutta tammea voi puolestaan käyttää [[eebenpuu]]n tavoin.<ref name="HYÖTYKASVIT"/> Metsätammea käytetään myös puistopuuna. Suomessa se menestyy istutettuna hyvin eteläistä Keski-Suomea myöten. Jalostetuista viljelylajikkeista tavallisimpia on 'Fastigiata' eli kartiotammi.<ref name="PUU"/>

Metsätammen terhot ovat ravintorikkaita, mutta maultaan karvaita ja sopivat siksi huonosti ihmisravinnoksi.<ref name="HYÖTYKASVIT"/> Niitä on kuitenkin käytetty kahvin korvikkeena, ja ennen vanhaan terhoja syötettiin sioille. Tammenterhojen kaupallinen kerääminen ei ole vieläkään jokamiehen oikeus.<ref name="ÅLANDS"/><ref name="DVF"/>

[[Tiedosto:Quercus robur MHNT.BOT.2010.6.75.jpg|pienoiskuva]]

Hyvin kasvanut järeä tammitukki on arvotavaraa, ja sitä voi saada Suomen eteläosassa noin 150 vuodessa. Ilmastonmuutoksen voimistuessa nyt perustettavat tammimetsät saattavat tuottaa arvopuuta jo alle sadassa vuodessa. Metsätammen viljelystä on saatu hyviä kokemuksia Etelä-Suomessa, ja sitä voidaan suositella puulajiksi lähes minne vain savikoilla rehevillä hiekkakankaille. Erityisesti metsätammen sopiminen puulajiksi savimaille on lisännyt sen viljelyä Etelä-Suomessa. Ainoa ehto kasvupaikalle on, ettei vesi jää seisomaan puun juurille. Esimerkiksi Etelä-Suomen pellonmetsityksessä loivat savikkorinteet ovat ihanteellisia kasvupaikkoja metsätammelle. Puun viljelyssä on onnistuttu hyvin jopa Elimäen korkeudella saakka, mutta parhaiten tukkipuuksi viljely kannattaa lähinnä Pori–Hamina-linjan eteläpuolella.

== Tammi mytologiassa ==
[[Tiedosto:Stieleiche bei Vosswinkel.jpg|pienoiskuva|vasen|Laidunmaalla kasvava metsätammi talviaikaan.]]
Tammen sukuisilla puilla on Euroopassa ikivanhat perinteet kansansaduissa ja -tarinoissa sekä mytologiassa. Niitä on pidetty kautta aikain voimallisena puina uskonnoissa, joissa ne tunnettiin mahtavimpien jumalien asumuksena. [[Skandinavia]]ssa niitä pidettiin ukkospuina, jotka edustivat ukkosenjumala [[Thor]]ia.<ref name="TERVEYSKASVIT"/> Antiikin [[Kreikka|Kreikassa]] tammet oli omistettu ukkosenjumalalle [[Zeus|Zeukselle]], jonka uskottiin syntyneen tammen juurella. Muinaisille ihmisille tammi symboloi hedelmällisyyttä, viisautta ja hyvää onnea. Euroopan [[druidi]]en kerrotaan polttaneen ikuisia tammitulia. Tämä tarkoitti [[rituaali]]a, jossa kyläläiset sytyttivät joka vuosi tulisijansa uudelleen tammen pyhistä liekeistä, joiden uskottiin turvaavan kodin taloutta.<ref>Hicks 1992: Mystiikan maailma: Maan energiat.</ref>

Suomessa tammi on melko harvalukuinen puu, mutta se on ollut muinoin yleisempi, ja se tunnetaan mytologiassa keskeisenä maailmanpuuna ([[Iso tammi]]) ja [[noidannuoli|noidannuolten]] synnyssä. Maailmanpuu, Iso tammi, esiintyy myös [[Kalevala]]ssa.
{{clear}}

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = Euroopan puuopas | Tekijä = Mitchell, Alan & Wilkinson, John | Suomentanut = Kurtto, Arto | Vuosi = Viiden painos. 2009 (1989) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | ISBN = 951-1-14705-6}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Maan energiat, Mystiikan maailma sarja | Suomentaja = Sappinen, Jorma-Veikko | Vuosi = 1992 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Lademann | ISBN = 951-630-005-7}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = 9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Tekijä = Huurre, Matti | Vuosi = 1995 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | ISBN = 951-1-13753-0}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Hyötykasvit värikuvina | Tekijä = Toim. Rautavaara, Toivo & Tuomola, Pirkkoliisa | Vuosi = 2002 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | ISBN = 951-0-27455-0}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Retkeilykasvio | Tekijä = Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | ISBN = 951-45-8167-9}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Suomen puu- ja pensaskasvio | Tekijä = Toim. Hämet-Ahti, Leena & Alanko, Pentti & Palmén, Annikki & Tigerstedt, Peter M. A. | Vuosi = 1992 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Dendrologian Seura | ISBN = 951-96557-0-0}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Suomen terveyskasvit : luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet | Tekijä = Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina | Vuosi = 1982 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valitut Palat | ISBN = 951-9078-87-8}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Vantaan luonto : kasvit | Tekijä = Toim. Ranta, Pertti & Siitonen, Mikko | Vuosi = 1996 | Julkaisupaikka = Vantaa | Julkaisija = Vantaan kaupunki | ISBN = 951-8959-47-1}}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Ålands flora | Tekijä = Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva | Vuosi = 2010 | Julkaisupaikka = Esbo | Julkaisija = Carl-Adam Hæggström | ISBN = 978-952-92-7850-3}}

=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet|viitteet=
*<ref name="ITIS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=19405#null | Nimeke = ''Quercus robur'' L. | Selite = Taksonomian lähde | Julkaisu = Integrated Taxonomic Information System (ITIS) | Viitattu = 15.6.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="Svenska.Landskapsblommor">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/landskap.html | Nimeke = Svenska landskapsblommor | Julkaisija = Den virtuella floran | Viitattu = 29.11.2018 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
*<ref name="Kusikivi.et.al.HS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/matka/art-2000002748611.html | Nimeke = HS kiersi Suomen oudoimmat nähtävyydet: Lähtisitkö Kusikivelle tai ufojärvelle? | Tekijä = Saarikoski, Sonja | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 27.7.2014 | Viitattu = 15.6.2019}}</ref>
*<ref name="Metsämiesten.Säätiö.Suurimmat.Puut">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mmsaatio.fi/rahoituksen-tuloksia/suomen-suurimmat-puut-mitattu.html | Nimeke = Suomen suurimmat puut mitattu | Tekijä = Lehtonen, Jukka & Nikkanen, Teijo | Ajankohta = 25.1.2016 | Julkaisu = Metsämiesten säätiö | Viitattu = 14.6.2019}}</ref>
*<ref name="Helsingin.kiehtovimmat.puut">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/helsingin-kiehtovimmat-puut | Nimeke = Helsingin kiehtovimmat puut | Ajankohta = 2.5.2019 | Julkaisu = My Helsinki | Viitattu = 14.6.2019}}</ref>
*<ref name="DVF">{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/faga/querc/querrob.html | Nimeke = Ek | Julkaisija = Den virtuella floran | Selite = myös levinneisyyskartat | Viitattu = 29.11.2018 | Kieli = {{sv}} }}</ref>
*<ref name="Kasviatlas">Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. {{Kasviatlas | lajin = Metsätammen (''Quercus robur'') | id = 40434}} Viitattu 15.6.2019.</ref>
*<ref name="Tammen.geenit.kuihtuvat">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tammen_geenit_kuihtuvat | Nimeke = Tammen geenit kuihtuvat | Tekijä = Kaaro, Jani | Ajankohta = 1.1.2004 | Julkaisu = Tiede -lehti | Viitattu = 15.6.2019}}</ref>
*<ref name="Maarianheinä.mesimarja.ja.timotei">{{Kirjaviite | Tekijä = Hinneri, Sakari & Hämet-Ahti, Leena & Kurtto, Arto & Lahdenperä, Samppa & Vuokko, Seppo | Nimeke = Maarianheinä, mesimarja ja timotei | Vuosi = 1986 | Luku = | Sivu = 74 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | ISBN = 951-1-07745-7}}</ref>
*<ref name="Sorbifolia.Ruotsin.vallan.metsäasetuksissa">{{Lehtiviite | www =  | Otsikko = Metsätammi Ruotsin vallan ajan metsäasetuksissa | Tekijä = Väre, Henry & Oja, Seppo | Julkaisu = Sorbifolia | Vuosikerta = 44 | Vuosi = 27.3.2013 | Numero = 2 | Sivut = 64–70 | Julkaisija = Finnish Museum of Natural History, Botany | Issn = 0359-3568}}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commons|Quercus robur}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/quercus_robur.html | Nimeke = ''Quercus robur'' – Tammi | Tekijä = Sipilä, Antti | Julkaisu = Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos | Viitattu = 15.6.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://pinkka.laji.fi/pinkat/#/speciescards/42184 | Nimeke = Metsätammi (sv: skogsek, en: Pedunculate oak) ''Quercus robur'' | Julkaisu = Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö | Viitattu = 15.6.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://luontoportti.com/t/1365/tammi | Nimeke = Tammi ''Quercus robur'' | Julkaisu = LuontoPortti | Viitattu = 15.6.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://mustila.fi/lajit/QuercusRobur | Nimeke = ''Quercus robur'' – (metsä)tammi | Julkaisu = Arboretum Mustila | Viitattu = 15.6.2019 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=210001863 | Nimeke = ''Quercus robur'' | Julkaisu = Flora of China | Viitattu = 15.6.2019 | Kieli = {{en}} }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/1655?qlookup=Quercus+robur&offset=0&max=20&et= | Nimeke = ''Quercus robur'' (Fagaceae) | Tekijä =  | Ajankohta =  | Julkaisu = Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases | Viitattu = 15.6.2019 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20170630192956/https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/1655?qlookup=Quercus+robur&offset=0&max=20&et= | arkistoitu = 30.6.2017 }}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.cabi.org/isc/datasheet/46574 | Nimeke = ''Quercus robur'' (common oak) | Julkaisu = Invasive Species Compendium – CABI | Viitattu = 15.6.2019 | Kieli = {{en}} }}

{{Suomalaiset lehtipuut}}
{{Taksopalkki}}

[[Luokka:Tammet]]
[[Luokka:Suomen maakuntakukat]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]