Keskustelu:Tammi

Kun kävin katsomassa Piikkiön Lyytikkälän tammea kesällä 2008, niin sen päärunko oli katkennut ja pudonnut maahan muutaman metrin korkeudelta. Huonona havainnontekijänä en nyt vain enää muista, oliko siinä silloin enää eläviä oksia vai ei, joten näillä muistikuvilla en pysty tarkentamaan tekstiä. Jos joku huomaa tämän, ja sattuu tietämään, niin voi tarkentaa.--Urjanhai 20. tammikuuta 2009 kello 08.27 (EET)

Entäs Espoon Träskendan puistossa kasvava jättitammi? Mikä lienee sen ikä ja rungonympärys rinnankorkeudelta? Jklak 20. tammikuuta 2009 kello 14.35 (EET)

Ilmastonmuutos

Artikkeli on viittaa lukuisia kertoja ilmastonmuutoksen vaikutukseen tammen menestymiseen Suomessa. Nämä viittaukset tulisi poistaa tai vähintäänkin muuttaa muotoon "jos ilmasto lämpenee x asteella", sillä ilmaston merkittävä lämpeneminen tulevaisuudessa on puhdasta spekulaatiota. Ilmastomallien ennustuksia käsitellään siihen liittyvissä artikkeleissa, mutta epävarmoihin ennusteisiin perustuvat spekulaatiot muihin asioihin liittyen eivät mielestäni kuulu Wikipediaan. Tronic 24. toukokuuta 2010 kello 04.29 (EEST)

"Ilmaston merkittävä lämpeneminen tulevaisuudessa"...? Ilmasto on lämmennyt jo vuosikymmenien ajan ja lämpenee tälläkin hetkellä, kyseessä ei ole mikään tulevaisuuden ennustus. Tämä kehitys on näkynyt ja näkyy esimerkiksi metsänrajan siirtymisessä yhä pohjoisemmaksi ja eteläisten eliölajien, kuten neitoperhosen ja lukuisten muiden päiväperhosten, leviämisenä Suomeen. Denialismi ja pseudoskeptismi eivät kuulu tavallisiin tietosanakirjan artikkeleihin, kyseisiä aatesuuntauksia käsitellään vain niihin liittyvissä omissa artikkeleissaan. --Compance 19. kesäkuuta 2011 kello 17.07 (EEST)

Artikkeliin lisättävää

Artikkelissa ei ole mitään tarkempaa tammenterhoista ja taimista. Tammenterho jää syksyllä pudottuaan maan pinnalle, jossa terhon väritys muuttuu ruskeaksi (vielä ruskeammaksi kuin puussa) ja terho halkeaa kärjestään (kannan vastakkaisesta kohdasta). Tammenterhojen idättäminen ja taimien kasvatus lienee mahdotonta vihreistä terhoista, vaan vaatinee tuon reilun ruskean värityksen ja luonnollisen kuoren poksahduksen? Olen yrittänyt kasvattaa myös puusta otetuista vihreistä, mutta ei oikein onnistu... Vaikuttaa parhaalta tavalta käydä lokakuun lopussa/marraskuun alussa tm. poimimassa maasta valmiiksi ruskeat ja haljenneet terhot. Ihmisen tekemänä tuo ruskentaminen ja halkeamaan saaminen vaikuttaa hyvin vaikealta (en ole onnistunut itse oikein tekemään tuota). Tammenterhoa ei varsinaisesti kylvetä maan sisään, vaan se lähestulkoon jätetään kyljelleen maan pinnalle, siten että terhon kylki on nähtävissä. Maan sisään "kylvetty" tammenterho mädäntynee sinne eli ei oikein onnistu. Sitten ensin lähtee juuri kohti maan keskipistettä siitä kärjen halkeamasta. Tuo juuri (paalujuuri) kasvaa ensin merkittävästi, sitten vasta kun juuristoa alkaa olla, juuren tyvestä lähtee verso ylöspäin -- tämä verso lähtee myös käytännössä terhon kärjen halkeamasta. Tai joku voi yrittää etsiä oikeaa termiä sille "mutkalle", josta juuri lähtee alaspäin ja verso ylöspäin. Tuo "mutka" tulee terhon kärjen halkeamasta. --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 16.34 (EET)

Joskus yritin lisätä tammea pistokkaista ja se ei onnistu. Tuo saattaa jopa olla mahdottomuus. Tätä olisi hyvä katsoa jostakin lähteestä ja lisätä artikkeliin. Ainakaan itse en ole onnistunut pistokkaiden kanssa. --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 16.37 (EET)

Keskustelua tammesta löytyy esimerkiksi Klorofyllin sivuilta. Wiki-artikkelissa todetaan, että terhot itävät helposti ja että oravat ja närhet levittävät niitä. Tämän tietää jokainen, jolla on terhoja tuottava tammi pihassa. Terhoista todetaan, että ne eivät karvaina oikein sovi ihmisravinnoksi. Minusta tämä on ihan riittävästi ja tarkempaa tietoa voi sitten hakea vaikka tuolta klorofyllistä tai muilta puutarhaharrastajien sivuilta. Vilkapi (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 19.02 (EET)

Terhot ei taida selvitä Suomen pitkän ja kylmän talven yli? --Hartz (keskustelu) 3. joulukuuta 2014 kello 19.05 (EET)