Tahto valtaan

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tahto valtaan (saks. der Wille zur Macht) on saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen luoma metafyysinen käsite. Se voidaan käsittää maailmankaikkeuden kaikkien aktiivisten prosessien takana olevana voimana, johon kaikki perusvuorovaikutukset voidaan palauttaa.

Nietzsche loi teorian "tahdosta valtaan" vastauksena Arthur Schopenhauerille ja Charles Darwinile. Nietzschen mielestä Schopenhauerin teoria "tahdosta elää" (der Wille zum Leben) ei selittänyt sitä miksi eliölajit ottivat usein tarpeettomiakin riskejä pelkän selviytymisen kustannuksella, kun taas Darwinin evoluutioteoriaa Nietzsche kritisoi pelkästä yrityksestä korvata kristinusko dogmaattisena todellisuudenkäsityksenä.

"Tahto valtaan" ei tarkoita varsinaisesti vallanhalua. Sen voi ymmärtää pikemminkin olioiden tahdoksi purkaa sisäistä voimaansa jonka ihmiset voisivat kanavoida tuhoisien seurausten sijasta esimerkiksi taiteeseen. Varsinainen vallanhimo sekä elämisen tahto ovat "tahdon valtaan" seurauksia[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Friedrich Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen, s. 18. Suom. J.A. Hollo. Otava, 1966. ISBN 951-1-17116-X.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.