Tachi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matsuda Tsuguyasuan takoma tachi vuodelta 1997.
Bishu Osafune Sukesadan takoma tachi vuodelta 1515.

Tachi (jap. 太刀) on japanilaisen samurain pitkä kahden käden yksiteräinen lyömä- ja viiltomiekka, joka kehittyi aiemmasta tsurugi-miekasta arviolta 700-luvulla, ja joka pysyi käytössä pitkälle keskiaikaan[1]. Yleisemmin tunnettu katana on myöhäisemmän ajan (1400-luvun alusta eteenpäin) miekka; tachi oli klassisen samuraiajan ase, joka vähitellen korvautui katanalla[2].

Tachin pituus on noin 70 cm – 1,2 metriä. Sitä kannetaan vyöllä huotrassa kahden kannatusnyörin varassa terän suu alaspäin; tämä siksi, että se olisi helpompi kantaa ratsailla.[1]

Tachin takominen on oma taiteenlajinsa. Tachi taotaan useammasta eri teräslaadusta takomalla niitä kerroksittain yhteen ("kaulitaan ja käännetään") damaskoinnin tapaan; lisäksi aseen säilä, sydän, selkä ja lappeet taotaan normannimiekan tapaan eri teräslaaduista. Lopputuloksena on kaunis, kestävä ja joustava ase, joka pitää teränsä erinomaisesti.

Tachi on kuitenkin sivuase; samurain pääase oli joko jousi (yumi tai daikyū), salkoase (naginata tai nagamaki) tai keihäs (yari). Tachin kanssa kannetaan usein joko kodachia ( "lyhyt miekka") tai tantōa. Yhteensopivaa tachi-kodachiparia kutsutaan nimellä daishō.

Tachista on olemassa myös pidennetty kahdenkäden versio, Ōdachi, joka oli puhtaasti jalkamiehen ase. Elokuvassa "Seitsemän samuraita" Toshiro Mifune käyttää sellaista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Gordon Warner ja Donn F. DraegerJapanese Swordsmanship: Technique and Practice, s. 8-9. New York ja Tokio: Weatherhill, 1982. ISBN 0-8348-0236-8. (englanniksi)
  2. Karl F. Friday: Samurai, Warfare and the State in Early Medieval Japan, s. 79. USA: Taylor & Francis, 2003. ISBN 0203392167. (englanniksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tachi.