Tōrō
Tōrō (jap. 灯籠, 灯篭, 灯楼) on kiinalaista alkuperää oleva lyhtytyyppi, joka valmistetaan yleensä puusta, kivestä tai metallista.[1] Sitä käytetään muun muassa puutarhoissa sekä buddhalaisissa temppeleissä Kiinassa ja Japanissa. Lyhdyn historia ulottuu Han-dynastian ajalle asti.
Tōrō-lyhtyjä on yleensä kahdenlaisia: maahan asennettu dai-dōrō tai katosta roikkuva tsuri-dōrō.[1]
Japanissa Tōrō-lyhdyt olivat alun perin buddhalaistemppeleihin sijoitettuja valaisimia, jotka koristivat ja valaisivat polkuja. Niitä katsottiin pyhiksi ja niitä käytettiin alun perin uhrauslahjoina Buddhalle. Tōrōja alettiin myöhemmin käyttää myös shintolaisissa pyhäköissä ja japanilaisten kotien ympäristössä Heian-kaudelta (794–1185) lähtien.[2]
Tōrō-lyhdyt on tyypillisesti valmistettu kuudesta osasta, jotka yksinkertaisesti lepäävät toistensa päällä: jalusta, kuilu, keskialusta, jossa on valo-osasto, katto ja katon huipun koriste.[3] Lähimpänä maata oleva osa edustaa maata (chi); sen yläpuolella oleva osa symboloi vettä (sui). Valoa heijastava osa lyhdyn ympärillä symboloi tulta (ka). Ilmaa (fu) ja henkeä (ku) edustavat kaksi ylempää osaa, jotka ovat lähellä taivasta. Lyhdyt toimivat myös vertauskuvana elämän katoavaisuudesta: kuoleman jälkeen fyysinen kehomme palaa takaisin alkukantaiseen ja alkuperäiseen muotoonsa.[2]
Nykyään tyypillisiä lyhtytyylejä on kolme: Taima-ji-tyyliset lyhdyt ovat korkeita ja tyylikkäitä, korealaisissa temppelityylisissä lyhdyissä on lyhyet akselit ja suuret keskikorokkeet ja valo-osastot, joten ne näyttävät matalammilta ja leveämmiltä, kun taas puutarhatyyliset lyhdyt on muotoiltu luovasti tavoilla, joita ei löydy pyhäköistä tai temppeleistä. Näistä ikonisin on Kenroku-enissä sijaitseva Kotoji-tourou, erityisen tyylikkäästi muotoiltu lyhty, joka on sijoitettu kauniisti järven viereen. Kotoji-tourou esiintyy toistuvasti Japanin opaskirjoissa ja kuvissa erittäin hyvästä syystä, sillä vain harvat pääsevät lähelle sitä, eikä yksikään niistä vedä vertoja sen tyylikkyydelle.[3]
Lyhtytyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lyhdyt voidaan luokitella eri tyyppeihin: pronssi- tai kivilyhtyihin, upotettuihin, roikkuviin, siirrettäviin tai jalustalla oleviin lyhtyihin.[2]
Pronssiset lattialyhdyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kondo-doro (jap. 金銅燈籠, kullattu pronssilyhty) on yleensä antiikkinen, usein korkea, eikä se ole yhtä yleinen kuin kivilyhdyt.[2]
Metalliset roikkuvat lyhdyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tsuri-doro (jap. 釣灯籠, roikkuva lyhty) on pronssi-, kupari-, rauta- tai puulamppu, joka yleensä roikkuu palatsimaisten asuinrakennusten, pyhäköiden ja temppelien kattoristikoista. Tsuri-doro, jota kutsutaan myös nimellä kaitomoshi (jap. 掻灯), on neli- tai kuusisivuinen pieni lyhty. Ne tuotiin alun perin Kiinasta Nara-kaudella (710–784), ja niitä käytettiin aluksi keisarillisissa palatseissa. Narassa sijaitsevassa Kasugan pyhäkössä on yli 1000 roikkuvaa lyhtyä, jotka palvojat ovat lahjoittaneet.[2]
Kivilyhdyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dai-doro (jap. 台灯籠, tasolyhty) on lyhty, jota käytetään puutarhoissa ja pyhäkköjen tai temppelien poluilla. Kaksi yleisintä dai-doron tyyppiä ovat pronssi- ja kivilyhdyt. Ne muistuttavat muodoltaan hyvin paljon riippuvia lyhtyjä, mutta ne seisovat jalustalla. Kivestä tehtyä dai-doroa kutsutaan yleisnimellä ishi-doro (jap. 石灯籠, kivilyhty). Aichin prefektuurissa sijaitseva Okazaki on yksi suosituimmista ja perinteisimmistä kivilyhtyjen tuotantoalueista.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Toro – Lanterns traditionalkyoto.com. Traditonal Kyoto. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f What Are Toro? Discovering Traditional Japanese Lanterns Japan Objects. 7.1.2022. Viitattu 10.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Stone Lanterns in Japan | Japan Experience www.japan-experience.com. Viitattu 10.10.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tōrō Wikimedia Commonsissa
|
