Tähtikaniinikala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähtikaniinikala
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Kaniinikalat Siganidae
Suku: Siganus
Laji: sutor
Kaksiosainen nimi

Siganus sutor
(Valenciennes, 1835)

Katso myös

  Tähtikaniinikala Commonsissa

Tähtikaniinikala[2] (Siganus sutor) on kaniinikalojen (Siganidae) heimoon kuuluva meri- ja murtovesissä elävä kalalaji. Sen kuvasi tieteelle Achille Valenciennes vuonna 1835.[3]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtikaniinikala

Tähtikaniinikala kasvaa yleensä noin 30 senttimetrin mittaiseksi ja korkeintaan 45 senttimetrin mittaiseksi. Selkäevässä on 13–14 piikkiruotoa ja kymmenen nivelruotoa, peräevässä seitsemän piikkiruotoa ja 9–10 nivelruotoa.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtikaniinikalaa tavataan Intian valtamerellä Afrikasta ja Aasiasta.[4] Lajin elinympäristöä ovat matalat rannikkovedet ja riutat.[3] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut tähtikaniinikalan elinvoimaiseksi lajiksi.[1]

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtikaniinikala on suurimmaksi osaksi kasvissyöjä. Se käyttää ravinnokseen pääasiassa makroleviä.[5] Laji elää pienissä parvissa korkeintaan 20 metrin syvyydessä. Tähtikaniinikala voi elää korkeintaan kolme vuotta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Yahya, S., Borsa, P., Jiddawi, N., Carpenter, K.E., Obota, C. & Smith-Vaniz, W.F.: Siganus sutor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  2. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 102. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
  3. a b c d Siganus sutor (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  4. Countries of Siganus sutor FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  5. Prisca Mziray ja Ismael Aaron Kimirei: Bioaccumulation of heavy metals in marine fishes (Siganus sutor, Lethrinus harak, and Rastrelliger kanagurta) from Dar es Salaam Tanzania. Regional Studies in Marine Science, 1.9.2016, nro 7, s. 72–80. doi:10.1016/j.rsma.2016.05.014. ISSN 2352-4855. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)