Suur-Kööpenhaminan pikaraitiotie
| Suur-kööpenhaminan pikaraitiotie | |
|---|---|
 |
|
 |
|
 |
|
| Tyyppi | pikaraitiotie |
| Sijainti | Kööpenhamina, Lyngby-Taarbæk, Gladsaxe, Herlev, Rødovre, Glostrup, Vallensbæk, Brøndby, ja Ishøj, Tanska |
| Avattu | syksy 2025 (suunniteltu) |
| Alkupiste | Ishøj |
| Päätepiste | Lundtofte |
| Pituus | 27 km |
| Pysäkit | 29 |
| Linjoja | 2 |
| Huippunopeus | 70 km/h |
| Raideleveys | 1 435 mm |
| Sähköistys | ajolanka, 750 V DC |
| Aiheesta muualla | |
| Viralliset kotisivut | |
Suur-Kööpenhaminan pikaraitiotie (tansk. Hovedstadens Letbane) on Kööpenhaminan alueelle rakenteilla oleva pikaraitiotie, joka kulkee pohjoisen Lundtoften asemalta etelän Ishøj’n S-tog asemalle. Sen odotetaan kuljettavan vuosittain 13–14 miljoonaa matkustajaa. Pikaraitiotieverkon ensimmäinen vaihe on nimeltään Ring 3 Letbanen. Pääkaupunkiseudun pikaraitiotie on 11 kunnan ja Tanskan pääkaupunkiseudun omistama yhtiö. Aiemmin valtio oli osaomistaja, mutta vetäytyi vuonna 2018; aivan kuten se oli aiemmin tehnyt Aarhusin ja Odensen kevytraideyhtiöille. Operatiivisesti Suur-Kööpenhaminan pikaraitiotie on kuitenkin Metroselskabetin tytäryhtiö, joka vastaa siten radan suunnittelusta ja rakentamisesta. Raitiovaunut ovat vihreitä ja esteettömiä, ja niissä on automaattiset ovet ja paljon istumapaikkoja. Linja rakennetaan korvaamaan ruuhkautunut bussilinja 300S.
Pikaraitiotien taustalla on 19.6.2013 solmittujen "vihreää liikennepolitiikkaa" koskevien sopimusten osapuolten (kaikkien Tanskan kansankäräjien puolueiden) laaja poliittinen yhteisymmärrys. Tanskan kansankäräjät hyväksyi rakentamislain 31. toukokuuta 2016.[1] Omistajat hyväksyivät rakentamisen 12. maaliskuuta 2018, minkä jälkeen rakennustyöt alkoivat.[2][3] Ishøj’n ja Rødovre Nordin välisen pikaraitiotien ensimmäisen osan odotetaan avautuvan syksyllä 2025. Lundtofteen johtavan osuuden odotetaan valmistuvan kesällä 2026.[4]
Omistajuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmistuttuaan pikaraitiotie on Ringby-Letbane-yhtiön omistuksessa, johon kuuluvat Tanskan pääkaupunkiseutu ja 11 kuntaa: Lyngby-Taarbæk, Gladsaxe, Herlev, Rødovre, Glostrup, Vallensbæk, Albertslund, Brøndby, Hvidovre, Høje-Taastrup ja Ishøj. Pikaraitiotie kulkee kahdeksan kunnan läpi, mutta ei Hvidovren, Albertslundin ja Høje-Taastrupin kuntien läpi, jotka ovat joka tapauksessa halunneet osallistua hankkeeseen, koska ne odottavat sen vaikuttavan liiketoiminta-alueisiinsa.
Kuntien osuus raitiotien rakennuskustannuksista on seuraava:
| Kunta | Prosenttiosuus | Vuotuinen maksu miljoonina Tanskan kruunuina kesäkuusta 2023 alkaen |
|---|---|---|
| Lyngby-Taarbæk | 12,52 % | 32,2 |
| Gladsaxe | 12,54 % | 32,4 |
| Herlev | 6,71 % | 17,2 |
| Rødovre | 2,01 % | 5,2 |
| Glostrup | 7,18 % | 18,5 |
| Albertslund | 3,23 % | 8,3 |
| Brøndby | 4,18 % | 10,7 |
| Høje-Taastrup | 0,88 % | 2,3 |
| Hvidovre | 0,92 % | 2,4 |
| Ishøj | 3,62 % | 9,3 |
Reitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suur-Kööpenhaminan pikaraitiotie kulkee Lundtoftesta Ishøjiin, pääasiassa kehää 3 pitkin.
Lundtoftesta Kongens Lyngbyn Klampenborgvejille, rata rakennetaan DTU:n kampuksen läpi,[6] mikä odotetusti nostaa rakennuskustannuksia noin 100 miljoonalla Tanskan kruunulla.[7] Sen jälkeen rata jatkuu länteen Lundtoftegårdsvejiltä, joka siirtyy itään entisen S-tog radan suuntaisesti Lundtoften radalta. Tästä se kulkee Klampenborgvejin kautta Lyngbyn asemalle. Vuonna 2015 Lyngbyn kunta päätti sulkea Ndr. Torvevejin, joka yhdistää Buddingevejin ja Klampenborgvejin; pikaraitiotie ja bussit ovat nyt ainoat liikennevälineet Magasinin ja Lyngby Storcenterin välillä.[8] Liikenne-ennusteet osoittavat autoliikenteen merkittävää vähenemistä tulevaisuudessa. 1990-luvulla Lyngbyn keskustan liikennejärjestelyt uudistettiin, mikä vähensi autoliikennettä ja samanaikaisesti kaupankäynti kasvoi.[9]
Reitti seuraa Lyngbyn asemalta Kehä 3 -tietä Buddingen ja Herlevin asemien kautta aina Glostrupin asemalle asti. Pikaraitiotie kulkee länsilinjan pohjoispuolella Glostrupin asemalle ja palaa Kehä 3:lle samaa reittiä. Se jatkuu Vallensbækin aseman kautta Ishøj Strandvejille, ja sieltä Vejledalenin kautta Vejlebrovejille, josta reitti jatkuu Ishøjin asemalle. linjan kokonaispituus on 27 kilometriä ja se kestää noin 55 minuuttia, mikä vastaa noin 30 km/h keskinopeutta. Liikennetiheys on kaksinkertaistunut bussilinjaan verrattuna.[10]
Pysäkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Radalle tulee yhteensä 29 pysäkkiä, joista kuudella on yhteys S-tog verkkoon.
| Kunta | Pysäkki | Matka-aika | |
|---|---|---|---|
| Lyngby-Taarbæk | Lundtofte | 0 | 9 min |
| Rævehøjvej | 1 | ||
| Anker Engelunds Vej DTU | 3 | ||
| Akademivej DTU | 5 | ||
| Fortunbyen | 7 | ||
| Lyngby Centrum | 10 | ||
Lyngby Station 
|
11 | ||
| 7 min | |||
| Gladsaxe | Gammelmosevej | 15 | |
| Buddinge Station
|
17 | ||
| 11 min | |||
| Gladaxe Rådhus | 18 | ||
| Gladsaxevej | 20 | ||
| Gladsaxe Trafikplads | 21 | ||
| Dynamovej | 23 | ||
| Herlev | Herlev Hospital | 25 | |
| Herlev Centrum | 27 | ||
| Herlev Station
|
28 | ||
| 13 min | |||
| Herlev Syd | 30 | ||
| Rødovre | Rødovre Nord | 31 | |
| Glostrup | Glostrup Ejby | 33 | |
| Glostrup Nord | 36 | ||
| Glostrup Hospital | 38 | ||
| Glostrup Station
|
43 | 2 min | |
| Brøndby | Kirkebjerg | 46 | 9 min |
| Brøndbyvester | 48 | ||
| Vallensbæk | Delta Park | 51 | |
| Vallensbæk Station
|
52 | ||
| 5 min | |||
| Strandhaven | 54 | ||
| Ishøj | Ishøj Strand ARKEN | 55 | |
| Ishøj Station
|
58 | ||
Kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suur-Kööpenhaminan pikaraitiotielle tilatut raitiovaunut ovat 30-35 metriä pitkiä. Siirtymä laiturin ja vaunun välillä on tasoeroton ja esteetön. Suurin liikennöintinopeus on 70 kilometriä tunnissa, ja keskinopeus on 30 kilometriä tunnissa.[12] Alkuvuodesta 2018 linjalle valittiin samantyyppiset Siemens Avenio -pikaraitiovaunut, jotka kulkevat muun muassa Münchenissä.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anlægslov om Hovedstadens Letbane på plads - Hovedstadens Letbane Dinletbane.dk. Viitattu 26.10.2024. (tanska)
- ↑ Hovedstadens Letbane åbner i 2025 - Hovedstadens Letbane Dinletbane.dk. Viitattu 26.10.2024. (tanska)
- ↑ Hovedstadens Letbane er klar til anlæg - Hovedstadens Letbane Dinletbane.dk. Viitattu 26.10.2024. (tanska)
- ↑ Letbanen åbner mellem Ishøj og Rødovre Nord i efteråret 2025 - Hovedstadens Letbane Dinletbane.dk. Viitattu 26.10.2024. (tanska)
- ↑ Gladsaxe Bladet - 21-06-2023 www.e-pages.dk. Viitattu 26.10.2024. (tanska)
- ↑ DTU estatemedia.dk.
- ↑ kustannukset .gladsaxe.dk. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 26.10.2024.
- ↑ raitiotie estatemedia.dk.
- ↑ 1990-luku trafikdage.dk.
- ↑ tiheys regionh.dk.
- ↑ Linje og stationer | Hovedstadens Letbane web.archive.org. 6.11.2017. Arkistoitu 6.11.2017. Viitattu 27.10.2024.
- ↑ nopeus dinletbane.dk. Arkistoitu 2.5.2016. Viitattu 13.11.2024.
- ↑ Tog | Hovedstadens Letbane web.archive.org. 5.1.2019. Arkistoitu 5.1.2019. Viitattu 13.11.2024.