Suotniemen hovi
Suotniemen hovi eli Suotniemen kartano (aikaisemmin myös Sotaniemi) oli kartano Käkisalmen maalaiskunnan länsiosassa Suotniemen kylässä.
Suotniemi kuului Räisälän läänitykseen, jonka Ruotsin kuningas antoi sotakomissaari Eerikki Antinpoika Tranalle vuonna 1626. Läänityksen mukaan Eerikki Trana kutsui itseään Räisälän ja Sotaniemen herraksi. Trana kaatui sodassa vuonna 1634 ja läänitys siirtyi hänen lapsilleen ja sitten vävylleen maaherra Jakob Törnsköldille ja lopulta tämän toisesta avioliitosta eloon jääneelle leskelle Brita Appelgreenille.[1] Suotniemi oli koko Ruotsin vallan ajan Eerikki Tranan ja tämän perillisten hallussa. Siellä sijaitsi Tranan Räisälän hovissa asuneen voudin alainen Suotniemen hovi. Suotniemen hovi oli 1600-luvun loppupuolella vuokrattuna käkisalmelaiselle kauppiaalle Viktor Gröönille.[2]
Kun Venäjä valloitti Käkisalmen 1710 siirtyi kaupungin asukkaita asumaan Suotniemen hovin alueelle, josta he vuokrasivat pieniä maatilkkuja tai harjoittivat kalastusta.[3] Vuonna 1728 Suotniemen kartanoa viljeli porvari Henrik Wolter.[4] Vuonna 1818 kartanon omistajiksi mainitaan Schadanovin perilliset ja Artemjeffin leski.[5]
Vuonna 1841 kuvermentinsihteeri Cristian Wilhelm Löfström ja kostromalainen kunniaporvari kauppias Feodor Artemjeff perustivat Suotniemen kartanon yhteyteen fajanssitehtaan. Tehdas oli toiminnassa 52 vuotta ja sen tuotanto oli erittäin kysyttyä. Merkittävä markkina-alue oli Pietari, mutta myös kotimaahassa riitti kysyntää laadukkaalle posliinille.[6]
Vuonna 1864 Feodor Artemjeff osti kuvernementinsihteeri Löfströmin osuuden Suotniemen tehtaasta ja pääosan maatilasta. Artemjeff oli mennyt naimisiin käkisalmelaisen neiti Katarina Bojarinoffin kanssa ja asettunut sen vuoksi pysyvästi paikkakunnalle asumaan. Katarina Bojarinoff osti hovin tuolloin yhteiseksi asunnoksi (kauppakirjassa on Katarina Bojarinoffin nimi). Vuonna 1871 tilaan kuului maarekisterin mukaan 1404,61 hehtaaria.
Feodor Artemjeffin kuoltua tehtaan johto siirtyi hänen pojan Arseni Artemjeffin vastuulle. Vuonna 1883 Katarina Artemjeff myi tilan pojalleen Arseni Artemjeffille 130 000 markan hinnasta. Tilalla toimi tuolloin fajanssitehdas, höyrymylly ja saha. Tehtailija Arseni Artemjeffin kuoltua konkurssipesä myi hovin tehdaslaitoksineen huutokaupalla 13. kesäkuuta 1889. Uudeksi omistajaksi tuli kruununnimismies Berndt Söderström, ja kauppahinta oli 79 600 markkaa. Saman vuoden heinäkuun 17. päivänä tilan osti everstiluutnantti Lars Herman Löfström, joka puolestaan myi tilan seuraavana vuonna everstiluutnantti Alarik Jernströmille ja varatuomari Carl Johan Ahlbergille. Vuonna 1904 Jernström osti Ahlbergin omistaman osan tilasta. Samana vuonna tilasta lohkottiin 18 uutta tilaa. Jernströmin kuoleman jälkeen vuonna 1905 konkurssipesä myi tilan kruununvouti Strömstenille. Seuraavana vuonna tilan osti maanviljelijä John Löfgren. Löfgen myi hovin Matilda Asikaiselle vuonna 1908, jonka jälkeen tilan osti henkikirjoittaja A. Bergh vuonna 1911. Bergh myi tilan Käkisalmen maalaiskunnalle vuonna 1912.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuujo, Erkki, Puramo, Eino & Sarkanen, J.: Käkisalmen historia. Lahti: Käki-säätiö, 1959.