Lähdekoodi sivulle Suomalainen keittiö

[[Kuva:18-12-31-Elchbraten-RalfR-GFDL-1.2-RRK9791.jpg|thumb|Hirvipaisti]]
[[Kuva:Leipäjuusto cheese with cloudberry jam.jpg|thumb|Leipäjuustoa ja lakkahilloa.]]
[[Kuva:Cowberry.jpg|thumb|Puolukka on käytetty raaka-aine suomalaisessa keittiössä.]]
'''Suomalainen ruoka''' on perinteisesti saanut paljon vaikutteita sekä idästä että lännestä. 

Monenlaisia maitotuotteita käytetään paljon, samoin [[Suomalainen leipä|leipää]]. Kolmannes Suomessa kulutetusta leivästä on [[ruisleipä]]ä. Maan eri osissa on erilaisia perinneruokia.

== Ominaispiirteitä ==
Suomalainen ruoka on perinteisesti saanut paljon vaikutteita [[Ruotsi]]sta, mutta varsinkin itäisessä Suomessa on saatu paljon vaikutteita myös [[Venäläinen keittiö|venäläisestä keittiöstä]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.foodforlife.fi/english/food-culture/finnish-cuisine|Nimeke=Finnish cuisine – east meets west in Scandinavian style|Tekijä=|Ajankohta=2008|Julkaisija=ETP Food For Life Finland|arkisto=https://web.archive.org/web/20160304140953/http://www.foodforlife.fi/english/food-culture/finnish-cuisine|Viitattu=29.7.2015}}</ref> Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista mutta energiapitoista ruokaa pääasiassa sellaisista aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti [[mauste]]ita on käytetty hyvin niukasti, joskin [[suola]]a melko paljon. Toki esimerkiksi [[Turun linna]]ssa ja [[Viipuri]]ssa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita.

[[Maitotuotteet|Maitotuotteita]] kuluu melko paljon, ja erilaisia [[Hapanmaitotuote|hapanmaitotuotteita]] on useita. Viiliä ja jogurttia syödään aamiaisella tai välipaloina, kermaviiliä ja smetanaa käytetään ruoanlaitossa. Piimää juodaan sellaisenaan tai käytetään leivonnassa tai juomissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/smetana-ja-muut-hapanmaitotuotteet-vertailussa/article-316693|nimeke=Smetana ja muut hapanmaitotuotteet vertailussa {{!}} Yhteishyvä|julkaisu=yhteishyva.fi|viitattu=2021-04-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/18/hapanmaitotuotteet-hellivat-vatsaa | Nimeke = Hapanmaitotuotteet hellivät vatsaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Yle | Viitattu = 30.7.2015 }}</ref>

Kansallisista erikoisuuksista vientikelpoisiksi suomalaiset huippukokit ovat kelpuuttaneet ainakin [[leipäjuusto]]n, [[Lakka (kasvi)|lakat]], [[poro]]nlihan eri muodoissa, [[karjalanpaisti]]n ja [[kalakukko|kalakukon]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://viestintaliitto.fi/tunnettuja-suomalaisia-tuotteita/ | Nimeke = Tunnettuja suomalaisia tuotteita | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisija = Viestintäliitto | Viitattu = 29.7.2015 }}</ref> Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten [[kataja]]nmarjoilla ja kuusenkerkillä. "[[Villiruoka]]" on omaleimainen vientituote, mutta sen saatavuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/144736-kokkimaajoukkue-vie-villiruokaa-maailmalle|Nimeke=Kokkimaajoukkue vie villiruokaa maailmalle|Tekijä=|Ajankohta=2012|Julkaisija=Länsi-Uusimaa|arkisto=https://archive.today/20150729210936/http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/144736-kokkimaajoukkue-vie-villiruokaa-maailmalle|Viitattu=29.7.2015|arkistoitu=29.7.2015}}</ref>

== Suomalainen ruoka ==
[[File:Fish soup in Pori.jpg|thumb|Kalakeittoa.]]
[[File:Poronkäristys.jpg|thumb|Poronkäristystä.]]
Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mll.fi/nuortennetti/terve_elama/syohyvaa/|Nimeke=Hyvään lounaaseen kuuluu pääruoka, salaatti, leipä ja maito.|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=MLL|arkisto=https://web.archive.org/web/20160905061959/http://www.mll.fi:80/nuortennetti/terve_elama/syohyvaa/|Viitattu=30.7.2015}}</ref>

Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/miksi-valita-suomalaista/mita-suomalainen-ruoka|Nimeke=Mitä on suomalainen ruoka?|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=Hyvää Suomesta|arkisto=https://web.archive.org/web/20180111165120/https://www.hyvaasuomesta.fi/hyvaa-suomesta-merkki/miksi-valita-suomalaista/mita-suomalainen-ruoka|Viitattu=6.8.2015}}</ref>

Suomalaisessa ruokakulttuurissa vallitsee sesonkiluontoisuus. Kesällä syödään uusia perunoita. [[Rapu]]kauden alkaminen on lehtijuttujen arvoinen asia, vaikka rapujakin tuodaan pakastettuina ympäri vuoden. Samoin mansikoita ja mustikoita syödään oman maan marja-aikaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitfinland.com/article/iconic-finnish-foods-of-all-time/ | Nimeke = Iconic Finnish Foods of All Time| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Visit Finland | Viitattu = 29.7.2015 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/63825-rapukausi-alkoi-vaihtelevasti|Nimeke=Rapukausi alkoi vaihtelevasti {{404}}|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=|Viitattu=30.7.2015|arkisto=https://web.archive.org/web/20160306082105/http://www.vihdinuutiset.fi/artikkeli/63825-rapukausi-alkoi-vaihtelevasti|arkistoitu=6.3.2016}}</ref> [[Kaali]], [[sienet]], [[lammas]], [[mämmi]] ja [[mäti]] ovat myös sesonkiruokaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/uutiset/paasiaisena-syodaan-lammasta-15-miljoonaa-kiloa/wsR45xQX | Nimeke = Pääsiäinen: Lammasta lautasilla 1,5 miljoonaa kiloa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu = 31.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokamenot.fi/reseptit/arjennopeatreseptit/846-syodaan-sesonkiruokaa-aidin-kaalilaatikko | Nimeke = Syödään sesonkiruokaa: äidin kaalilaatikko | Tekijä =  | Ajankohta =  | Julkaisu =  | Viitattu = 31.1.2016 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://satokausi.fi/|nimeke=Etusivu|julkaisu=Satokausikalenteri|viitattu=2021-04-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Suomalainen jouluateria|Joulupöytään]] kuuluvat muun muassa [[joulukinkku]], [[rosolli]] sekä monenlaiset laatikot.

Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat [[maksalaatikko]], [[hernekeitto]], [[makaronilaatikko]], [[karjalanpiirakka]] ja [[lihapullat]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000983341.html | Nimeke = Yli 30-vuotiaiden megahitti kärjessä: Tässä ovat Suomen 10 suosituinta einesruokaa | Julkaisu = Ilta-Sanomat (is.fi) | Ajankohta = 28.8.2015 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Arkisto = https://web.archive.org/web/20221205203727/https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000983341.html | Arkistoitu = 5.12.2022 | Viitattu = 5.12.2022 }}</ref>

Maaseudulla syötiin 1900-luvun alussa kolme lämmintä ateriaa päivässä. Usein tukevin oli keskipäivän aikaan nautittu lounas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=785 | Nimeke = Ruotsit ruoalla, musta kansa murkinalla. Aterioiden nimitykset suomen murteissa | Tekijä = | Ajankohta = 1990 | Julkaisija = Kielikello | Viitattu = 14.7.2015 }}</ref>

=== Eri ruoka-aineiden kulutus ===
Suomalaiset syövät päivittäin vihanneksia keskimäärin 350 grammaa päivässä eli alle suositusten. Aikaisemmin miehet söivät erityisen vähän kasviksia, mutta uuden sukupolven myötä sukupuolten välinen ero on pienentynyt.<ref name="KK">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1048201|Nimeke=Kasvikset maistuvat yhä useammalle|Tekijä=|Ajankohta=2002|Julkaisija=Kotimaiset kasvikset|arkisto=https://archive.today/20150729210857/http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1048201|Viitattu=29.7.2015|arkistoitu=29.7.2015}}</ref> Kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus on jonkin verran noussut viime vuosikymmeninä.<ref name=nainsyo>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria/nain-syo-nelihenkinen-suomalaisperhe | Nimeke = Näin syö nelihenkinen suomalaisperhe | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Ruokatieto | Viitattu = 14.7.2015 }}</ref>

Hiilihydraattien lähde vaihtelee: perunaa, pastaa ja riisiä vuorotellaan. Perunaa syödään vuodessa keskimäärin 60 kiloa, riisiä kuusi kiloa{{selvennä|tarkoittaako kuivan riisin vai keitetyn painoa?}}.<ref name=luke>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/ | Nimeke = Mitä Suomessa syötiin vuonna 2017 | Tekijä =  | Ajankohta =  | Julkaisija = Luonnonvarakeskus | Viitattu = 18.8.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20181207050129/https://www.luke.fi/uutiset/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2017/ | arkistoitu = 7.12.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/ruoka/a1415768196108|Nimeke=Gluteeniton dieetti teki riisistä trendikästä – mutta onko se terveellistä?|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=hs|arkisto=https://web.archive.org/web/20150924171415/http://www.hs.fi/ruoka/a1415768196108|Viitattu=30.7.2015|arkistoitu=24.9.2015}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1053039|Nimeke=Trendit menevät - peruna pysyy {{404}}|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=|Viitattu=30.7.2015}}</ref> [[Leipä]]ä syödään paljon, ja sitä tehdään monista viljalajeista ([[vehnä]], [[ruis]], [[kaura]], [[ohra]]).<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.yhteishyva.fi/live/201506/sujuva-arki/millaista-leipaa-suomalaiset-syovat/0218010-478414|Nimeke=Millaista leipää suomalaiset syövät|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=Yhteishyvä|arkisto=https://web.archive.org/web/20160215161628/https://yhteishyva.fi/live/201506/sujuva-arki/millaista-leipaa-suomalaiset-syovat/0218010-478414|Viitattu=29.7.2015}}</ref> Suomalainen syö keskimäärin 50 kiloa leipää vuodessa, ja siitä kolmannes on ruisleipää.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vaasan.com/portal/fi/vaasan-konserni/leipatietoa/suomalainen_ruisleipa/|Nimeke=Suomalainen ruisleipä|Tekijä=|Ajankohta=|Julkaisija=Vaasan|arkisto=https://web.archive.org/web/20130819062147/http://www.vaasan.com:80/portal/fi/vaasan-konserni/leipatietoa/suomalainen_ruisleipa/|Viitattu=29.7.2015}}</ref> Keskimäärin 85 prosenttia suomalaisista syö ruisleipää säännöllisesti, itäsuomalaiset enemmän kuin länsisuomalaiset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/70276-tata-leipaa-suomalainen-syo | Nimeke = Tätä leipää suomalainen syö | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 29.7.2015 }}</ref>

Vuonna 2017 suomalainen käytti keskimäärin 112 kiloa [[maito]]a, 48 kiloa muita nestemäisiä maitotuotteita ja 26 kiloa [[juusto]]a. Suomessa kulutetusta maidosta noin 56 prosenttia oli kevytmaitoa, kolmasosa rasvatonta maitoa ja kymmenesosa täysmaitoa.<ref name=luke/> Maidon kulutus on ollut pitkään laskussa, kun taas juuston kulutus on noussut. Vielä 1950-luvun alussa suomalainen kulutti vuodessa keskimäärin jopa 370 kiloa maitoa ja vain reilut kaksi kiloa juustoa.<ref name=niva>{{verkkoviite|osoite=https://www.motiva.fi/files/11559/Muuttuva_ruokakulttuuri_ja_kuluttajien_valinnat_Mari_Niva_Helsingin_yliopisto.pdf|nimeke=Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat. Mari Niva.|julkaisu=Helsingin yliopisto|päiväys=15.6.2016|viitattu=7.5.2018|arkisto=https://web.archive.org/web/20180507222130/https://www.motiva.fi/files/11559/Muuttuva_ruokakulttuuri_ja_kuluttajien_valinnat_Mari_Niva_Helsingin_yliopisto.pdf|arkistoitu=7.5.2018}}</ref>

Suomessa kulutettiin vuonna 2017 noin 81 kiloa lihaa henkeä kohti. Noin 41 prosenttia kulutetusta lihasta oli [[sianliha]]a, noin 31 prosenttia [[siipikarja]]nlihaa ja noin 24 prosenttia [[naudanliha]]a. Suomalaisten lihankulutus on kasvanut viime vuosikymmeninä,<ref name=nainsyo/> ja vielä 1950-luvulla lihaa syötiin vain noin 30 kiloa henkeä kohti.<ref name=niva/> Aiemmin siipikarjaa kului vain hyvin vähän; sen kulutus on ollut jatkuvassa nousussa 1980-luvulta 2010-luvulle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihankulutus-suomessa.html|nimeke=Lihankulutus Suomessa|julkaisu=Lihatiedotus|viitattu=20.8.2019}}</ref> Pitkälle jalostettujen elintarvikkeiden kulutus on niin ikään lisääntynyt viime vuosikymmeninä.<ref name=nainsyo/>

===Juomat===
[[Kuva:Lammin sahtia.JPG|thumb|upright|Lammin sahtia.]]
Arkiaterialla suosituimmat ruokajuomat ovat vesi, maito, piimä, mehu ja [[Kalja|kotikalja]]. Monista muista maista poiketen Suomessa myös monet aikuiset juovat maitoa, tyypillisesti ruokajuomana.<ref name=infofinland>{{Verkkoviite|osoite=https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/kulttuurit-ja-uskonnot-suomessa/suomalainen-tapakulttuuri|nimeke=Suomalainen tapakulttuuri|julkaisu=infoFinland.fi|viitattu=4.10.2019}}</ref> [[Kahvi]]a kulutetaan Suomessa noin 10 kiloa vuodessa asukasta kohden, mikä on enemmän kuin missään muualla maailmassa.<ref name="ess-kulutus">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kahvi.fi/kahvi-lukuina/tilastot/kahvin-kulutus.html | Nimeke = Kahvin kulutus | Tekijä =  | Ajankohta = 6.7.2011 | Julkaisija = Kahvi.fi | Viitattu = 20.8.2019 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190820185218/https://www.kahvi.fi/kahvi-lukuina/tilastot/kahvin-kulutus.html | arkistoitu = 20.8.2019 }}</ref><ref name="ico-finland">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ico.org/countries/finland.pdf| Nimeke = Finland | Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf  | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = International Coffee Organization | Viitattu = 20.8.2019 }| Kieli = }}</ref> Kahvia juodaan niin aamiaisella ja töissä kuin lähes kaikissa kokouksissa ja juhlissakin.<ref name=infofinland/>

1960-luvulle asti suomalaisten [[Alkoholijuomien käyttö|alkoholinkulutus]] koostui lähinnä väkevistä [[Viina|viinoista]], nykyisin taas noin puolet Suomessa kulutetusta alkoholista on [[olut]]ta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000812698.html|nimeke=Olut - syntipukki vuosikymmenestä toiseen |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=25.9.2014|viitattu=20.8.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/elintavat/a/2016030221198596|nimeke=Alkoholin riskikäyttäjiä on Suomessa jopa puoli miljoonaa - tiedätkö riskirajasi?|julkaisu=Iltalehti|ajankohta=2.3.2016|viitattu=20.8.2019}}</ref> Suomalaiset oluet ovat pääosin vaaleita [[lager]]oluita, mutta erikoisoluiden tarjonta on kasvanut 2000-luvulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://club-mate.fi/erikoisoluet-ovat-tulleet-suomeen-jaadakseen/|nimeke=Erikoisoluet ovat tulleet Suomeen jäädäkseen|julkaisu=Club-Mate|ajankohta=17.9.2017|viitattu=20.8.2019|arkisto=https://web.archive.org/web/20190820185215/https://club-mate.fi/erikoisoluet-ovat-tulleet-suomeen-jaadakseen/|arkistoitu=20.8.2019}}</ref> Oluen ohella muita suosittuja mietoja [[Alkoholijuoma|alkoholijuomia]] ovat [[siideri]] ja [[Lonkero (juoma)|lonkero]]. Tunnetuimpia suomalaisia vahvoja alkoholijuomia ovat esimerkiksi [[Koskenkorva (viina)|Koskenkorva]], [[Jaloviina]], [[Finlandia Vodka]] ja [[Marskin ryyppy]]. Perinteisimpiä suomalaisia alkoholijuomia on [[sahti]], joka on pääosin ohramaltaista valmistettu suodattamaton olut.

==Alueellisia keittiöitä==
{{katso myös|[[Saamelainen keittiö]]}} {{katso myös|[[Karjalainen ruokaperinne]]}}
[[Kuva:Kalakukko.jpg|thumb|Kalakukko on osa pohjoissavolaista keittiötä.]]
[[Kuva:Karjalanpiirakka-20060227.jpg|thumb|Perinteinen karjalanpiirakka.]]
Suomalaisessa ruokakulttuurissa on vaikutteita sekä idästä että lännestä, ja erot korostuvat maakuntien perinteissä. Lännessä ruokaa on tehty perinteisesti keittämällä ja leivinuunia lämmitettiin harvoin, jolloin arkileipä säilytettiin kuivattuna. Idässä uuni lämpeni usein ja sitä käytettiin ruoanlaittoon. Hapattaminen, sienet ja piirakat ovat itäistä perinnettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria/maakuntien-rikas-ruokakulttuuri-yhdistaa-perinteita-ja-luovuutta | Nimeke = Maakuntien rikas ruokakulttuuri | Julkaisija = Ruokatieto | Viitattu = 14.7.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150714162658/http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria/maakuntien-rikas-ruokakulttuuri-yhdistaa-perinteita-ja-luovuutta | arkistoitu = 14.7.2015 }}</ref>

[[Lappi|Lapin]] keittiöön kuuluu leimallisesti poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria/maakunnat/lappi | Nimeke = Lappi | Tekijä =  | Ajankohta =  | Julkaisija = Ruokatieto | Viitattu = 30.7.2015 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150717111412/http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria/maakunnat/lappi | arkistoitu = 17.7.2015 }}</ref> Muita esimerkkejä ovat oululainen [[rössypottu]], nahkiaiset, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara, saaristoalueen [[mustaleipä]] sekä karjalaisten sultsinat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria-perinnetta-ja-uutta | Nimeke = Paikallista kulttuuria - perinnettä ja uutta | Tekijä =  | Ajankohta =  | Julkaisu = Ruokatieto | Viitattu = 31.1.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160215035244/http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria-perinnetta-ja-uutta | arkistoitu = 15.2.2016 }}</ref>

== Nimisuojatut elintarvikkeet ==
{{Katso myös|[[Luettelo Suomen nimisuojatuista elintarvikkeista]]}}
Kymmenen suomalaista elintarviketta on [[Euroopan unionin nimisuojajärjestelmä elintarvikkeille|Euroopan unionin nimisuojajärjestelmän]] piirissa. Ne ovat [[puikula|Lapin puikula]] -peruna, [[sahti]], [[kalakukko]], [[karjalanpiirakka]], [[Rönttönen|Kainuun rönttönen]] (2008), [[Lapin Poron liha]], [[Lapin Poron kuivaliha]] ja [[Lapin Poron kylmäsavuliha]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokatieto.fi/ruokakulttuuri/paikallista-kulttuuria/eun-suojaamat-erikoisuudet | Nimeke = EU:n suojaamat erikoisuudet | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Ruokatieto | Viitattu = 30.7.2015 }}</ref> sekä kaksi eri [[muikku]]a: [[Puruveden muikku]] ja [[Kitkan viisas]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ec.europa.eu/agriculture/quality/door/list.html?recordStart=0&filter.dossierNumber=&filter.comboName=&filterMin.milestone__mask=&filterMin.milestone=&filterMax.milestone__mask=&filterMax.milestone=&filter.country=FI&filter.category=&filter.type=&filter.status= | Nimeke = Agriculture and Rural Development > Agriculture and food > DOOR > Browse | Julkaisija = EU | Viitattu = 30.7.2015 }}</ref>

== Kriittisiä kannanottoja ==
[[Silvio Berlusconi]] ja [[Jacques Chirac]] arvostelivat vuonna 2005 suomalaista ruokaa sen huonosta mausta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.smh.com.au/news/world/playboy-tactics-italian-pms-finland-insult/2005/06/23/1119321824346.html | Nimeke = 'Playboy tactics': Italian PM's Finland insult | Tekijä = | Ajankohta = 23.6.2005 | Julkaisu = Sydney Morning Herald | Viitattu = 5.2.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/world/2005/jul/04/france.foodanddrink | Nimeke =  Chirac shares a joke at Britain's expense | Selite = "...After Finland, it's the country with the worst food." | Tekijä = | Ajankohta = 4.7.2005 | Julkaisu = The Guardian | Viitattu = 5.2.2016 }}</ref> Skotlantilainen huippukokki [[Gordon Ramsay]] kävi Suomessa 2007 esittelemässä uutta keittokirjaansa ja haukkui suomalaiset perinneruoat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/viihde/art-2000000302115.html | Nimeke = Gordon Ramsay: Suomi-ruoka on sontaa! | Tekijä = Kojonen, Veli | Julkaisu = Ilta-Sanomat (is.fi) | Ajankohta = 29.10.2007 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Arkisto = https://web.archive.org/web/20221205210436/https://www.is.fi/viihde/art-2000000302115.html | Arkistoitu = 5.12.2022 | Viitattu = 5.12.2022 }}</ref>

Ruokakulttuurikeskuksen johtajan, ruokakirjailija Ulla Rauramon mukaan Suomessa vallitsee välinpitämätön suhtautuminen ruokaan ja ruokakulttuuriin. Ruoanlaittoon käytetään Suomessa entistä vähemmän aikaa ja ruokailu on ilotonta niin kodissa kuin kouluissakin. Suomessa ruuan laatu ja maku ovat jääneet sivurooliin, koska suomalaisia vaivaa ”halvan ruuan huuma”. Rauramon mukaan Suomessa perheet syövät harvoin yhdessä, ja moni suomalaislapsi ei osaa käyttää veistä ja haarukkaa kouluikään tullessaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tietopalvelut.fi/email/2589/ | Nimeke = Ruoka on positiivisen vallankäytön väline | Tekijä =  | Ajankohta = 17.1.2013 | Julkaisija = PS Kustannus | Viitattu = 18.1.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20130729042030/http://www.tietopalvelut.fi/email/2589/ | arkistoitu = 29.7.2013 }}</ref>

Suomi on toiminut edelläkävijänä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ruokatieto.fi/uutiset/terveysvaikutteisten-ruokien-yhdistelmavaikutukset-hammentavat-0 | Nimeke = Terveysvaikutteisten ruokien yhdistelmävaikutukset hämmentävät | Tekijä = | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Ruokatieto | Viitattu = 31.1.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/funktionaaliset-elintarvikkeet-onko-niilla-edelleen-tulevaisuutta | Nimeke = KE 4/2013, s. 26: Funktionaaliset elintarvikkeet − onko niillä edelleen tulevaisuutta? | Tekijä =  | Ajankohta = 2013 | Julkaisu = Kehittyvä Elintarvike | Viitattu = 31.1.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160201070225/http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/funktionaaliset-elintarvikkeet-onko-niilla-edelleen-tulevaisuutta | arkistoitu = 1.2.2016 }}</ref>

== Suomalaisia perinneruokia ==

* [[Luettelo suomalaisista perinneruokalajeista]]
* [[Luettelo Suomen maakuntaruoista]]

== Katso myös ==
* [[Suomalaisten ruokavalion historia]]

== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aaltonen, Turkka & Arkko, Martti | Nimeke=Lallin pidot: Elämys- ja ruokamatka Suomen esihistoriaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-37-3106-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Asplund, Ulla (toim.) | Nimeke=Sahtikirja | Julkaisupaikka=Lammi | Julkaisija=Suomen sahtiseura | Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 952-90-2174-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Isotalo, Merja | Nimeke=Pitopöydässä ja nuotiolla: Suomalaisen ruokakulttuurin opinto-opas | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maa- ja kotitalousnaisten keskus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5302-01-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mysi | Nimeke=Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-31-3151-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko | Nimeke=Mitä minä syön | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5090-04-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kylli, Ritva | Nimeke = Suomen ruokahistoria. Suolalihasta sushiin| Vuosi = 2021 | Julkaisija = Gaudeamus | Isbn = 9789523451353 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkelä, Eero, ja muut | Nimeke=Muikkutortusta riekonrintaan. Uusia suomalaisia makuelämyksiä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-1-12810-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Ollikainen, Eila, ja muut | Nimeke=Savolainen syömälysti | Julkaisupaikka=Kuopio | Julkaisija=Savonia-ammattikorkeakoulu | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-952-203-100-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pohjanluoma, Riitta | Nimeke=Perinnemakuja maakunnista | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-31-2764-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rannikko, Götha | Nimeke=Puukkolihaa, imellusvelliä ja muita evväitä: Ruokaperinnettä Kainuusta | Julkaisupaikka=Kajaani | Julkaisija=Oulun yliopisto, Lönnrot-instituutti | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-98272-1-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rauramo, Ulla | Nimeke=Ruis: Suomalaisten salainen ase | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-796-321-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sillanpää, Merja | Nimeke=Happamasta makeaan: Suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin kehitys | Julkaisupaikka=Vantaa | Julkaisija=Finfood | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 952-5244-02-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Uusivirta, Hilkka | Nimeke=Suomalaisen ruokaperinteen keittokirja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 (4. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-10696-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Venhola, Teija | Nimeke=Syömään! | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Maahenki | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-5870-49-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kurjenlento, Virpi & Repo, Sami | Nimeke=Suomalaista voimaruokaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Minerva | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-4925-40-2}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}

* [http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri Ruokakulttuuri]. Ruokatieto Yhdistys ry.
* Hertta-Mari Kaukonen: [http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=07/2007&id=f9e4f9f Ruoka-aika!] Aviisi 2/2007.
* Tiina Kulmala: [https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16317/Kulmala%20Tiina.pdf?sequence=1  Suomalaisten ruokatottumukset 1950-luvulta nykypäivään] 2007 Tampereen ammattikorkeakoulu

{{Suomalainen kulttuuri}}
{{Artikkelit Suomesta}}
[[Luokka:Suomalainen keittiö| ]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]