Suojaväri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Deroplatys desiccata -lajin rukoilijasirkka naamioituu lehtikarikkeen joukkoon.
Värityksellään ruovikon sekaan maastoutuva sinisorsa.

Suojaväri tarkoittaa joillakin eliöillä esiintyvää maastoutumiseen soveltuvaa väritystä, jolla ne voivat välttää muita huomaamasta niitä. Usein suojaväri on suojakeino saalistajia vastaan. Pedolla suojaväri puolestaan estää saalista havaitsemasta sitä ja helpottaa näin saalistusta. Lumisilla alueilla valkea suojaväri on yleinen, kun taas rehevillä vihreillä alueilla monien lajien suojavärit ovat vihertäviä. Suojaväriin liittyy usein naamioivaa vaikutusta vahvistava kuviointi.

Erityisesti hyönteisillä esiintyy erittäin monipuolisia ja kirkkaitakin suojavärejä. Jotkin lajit eivät suojaudu ainoastaan värityksellään, vaan ovat kehittyneet myös muodoltaan muistuttamaan erehdyttävästi esimerkiksi oksanpätkää tai kasvin lehteä. Jotkin kukissa vierailevia hyönteisiä saalistavat hämähäkkilajit voivat vaihtaa väriään kukan mukaan valkoiseksi tai keltaiseksi. Nilviäisistä mustekalat ja matelijoista kameleontit tunnetaan kyvystään vaihtaa väriään ympäristön mukaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.