Sulkukorkeapaine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sulkukorkeapaine eli antisykloni on laaja, noin 5–20 vuorokautta paikoillaan pysyvä korkeapaine. Se on yleensä voimakas, laaja, hidasliikkeinen ja pitkäkestoinen. Kesällä sulkukorkeapaine aiheuttaa helleaallon, ja syksyllä ja alkutalvesta suurten vesistöjen läheisyydessä pilvisyyttä ja tihkusateita mantereella useimmiten kireähköjä pakkasia, ja keväällä päivällä selkeän sään[1]. Talvella kylmyys voimistaa korkeapainetta ja jäähdyttää ilmaa. Kesällä taas pilvettömyys luo korkeita lämpötiloja.

Sulkukorkeapaineen ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulkukorkeapaine sijaitsee polaaririntaman matalapaineiden vyöhykkeellä keskileveyksillä ja keskikorkeilla leveyksillä[2]. Sadetta tuovat matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen pohjoisesta ja etelästä. Talvella se tuo pitkän kovan pakkasen, kesällä helleaallon. Suihkuvirtaus ja matalapaineet kiertävät sulkukorkeapaineen[3], joka on tyypiltään niin sanottu lämmin pisara. Lämpimässä pisarassa etelästä tullut lämmin ilma on viileämmän ilman ympäröimä. Varsinkin jos sulkukorkean eteläpuolella on laaja keskusmatala, matalat pyrkivät kiertämään sitä. Sulkukorkeapainetilanne ei yleensä pääty hiljaa hivuttautuen itsekseen vaan jokin ohitse kulkeva yläselänne nappaa sen mukaansa antaen tilaa lähestyvälle matalapaineelle[4].

Vaikutus Suomen sääoloihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli sulkukorkeapaine on Suomen länsipuolella Atlantilla, Suomeen virtaa yleensä luoteen ja pohjoisen väliltä Jäämeren kylmää arktista ilmaa. Talvisin ja keväisin se aiheuttaa kovia pakkasia, kesällä kylmän ja ukkosherkän ilman ja syksyllä kirpeän kuulaita syyspäiviä

Mikäli sulkukorkeapaine on Suomen itäpuolella Venäjällä lähellä Suomen rajaa, virtaa Suomeen yleensä etelän ja kaakon väliltä mantereista ilmaa. Tämä aiheuttaa talvisin kovia pakkasia ja lumipyryjä etenkin vielä pääosin sulien vesistöjen läheisyydessä. Keväällä ja syksyllä itäinen sulkukorkea tuottaa tihkusateisia päiviä ja vuodenajalle melko tyypillisiä lämpötiloja. Kesäisin seurauksena on kovia helteitä ja trooppisia öitä.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Saukkonen, Lea: Suomalainen sää : ilmastonmuutos ja ääri-ilmiöt, s. 129. Helsinki: Minerva, 2008. ISBN 9789524922029.
  2. Peltonen, Tapani & Puhakka, Timo: Sääoppi, s. 150. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 9511059084.
  3. Ferreyra, Eduardo: Heat Wave in Europe: The Mystery Unveiled John-daly.com. 16.9.2003. Viitattu 28.12.2019. (englanniksi)
  4. Jokinen, Pauli J.: Konvektiokatsaus 9.8.2009 Helsingin sää kuvina -blogi. 8.8.2009. Viitattu 28.12.2019.
  5. Jokinen, Pauli J.: Suursäätilan muutosta odotellessa Sääbriefing. 3.10.2010. Viitattu 28.12.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sulkukorkeapaine.