Sulitjelma
| Sulitjelma | |
|---|---|
 |
|
  Sulitjelma |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Norja |
| Lääni | Nordland |
| Kunta | Fauske |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 0,5 km² |
| Väkiluku (2022) | 386 |
| – Väestötiheys | 772 as./km² |
Sulitjelma on taajama Fausken kunnassa Nordlandin läänissä Norjassa. Sen pinta-ala on 0,5 neliökilometriä ja asukasluku 386 vuonna 2022. Sulitjelmassa oli aikoinaan merkittävää kaivostoimintaa.[1]
Sulitjelman asutus erottuu omintakeisuudellaan. Alueella nähdään monia arkkitehtien suunnittelemia rakennuksia, kuten Namsosin ja Lillestrømin talot, "Plysjbyen" ja Jakobsbakkenin kaivosyhteisö, joka toimi asutuskeskuksena vuoteen 1968 asti, mutta sen perinne asumisesta on säilynyt.[2]
Sulitjelma sijaitsee yhdellä Skandinavian kiehtovimmista kasvitieteellisistä alueista. Alueella on myös useita luontopolkuja, jotka vievät kävijät kolmelle entiselle kaivokselle. Polkujen varrella olevat opasteet tarjoavat tietoa paikallisesta luonnosta, historiasta ja geologiasta. Vuoristotie kulkee Fossenin padon ja Sjønstånin välillä, toimiessaan kuljetusreittinä malmille Sulitjelman kaivoksen varhaisina vuosina. Sulitjelman vuoristossa on runsaasti vaellusmahdollisuuksia, mukaan lukien polkuja Ruotsiin ja naapurikuntiin. Sulitjelman alueella on lukuisia järviä, suuria ja pieniä, mikä tekee siitä houkuttelevan paikan kalastuksen harrastajille.[2]
Kaivokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulitjelman kaivokset olivat aikoinaan Norjan suurin kuparin tuottaja, mutta ne suljettiin vuonna 1991. Alueella harjoitetaan edelleen kivi- ja metalliteollisuutta, ja siellä valmistetaan matkamuistoja ja koruja käyttäen kaivoksen raaka-aineita.[3]
Kaivosmuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulitjelmassa on kaivostoimintaa esittelevä museo, joka avautui ensi kertaa yleisölle vuonna 1977. Sen näyttelykokoelma koostuu monipuolisista työkaluista ja laitteista, joita kaivoksessa on käytetty. Kokoelmaan kuuluvat esineet liittyvät muun muassa voimalaitokseen, sähköosastoon, konehuoneeseen, puusepänverstaaseen, pesulaan, sulattamoon ja sairaalaan. Kaivoksen pienoismallit tarjoavat vierailijoille käsityksen siitä, miten kaivostoimintaa harjoitettiin maan alla. Lisäksi museossa on laajat valokuva- ja mineraalikokoelmat, jotka antavat syvällisen käsityksen kaivoksen historiasta ja alueen geologiasta. Museon läheisyydessä voi myös tutustua maailman ensimmäisen sähkökäyttöisen kuparisulattamon raunioihin, jotka tuovat esiin kaivosteollisuuden kehityksen merkittävän vaiheen.[2]
-
Sulitjelman kirkko on vuodelta 1899.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sulitjelma Store norske leksikon. 28.12.2022. Viitattu 6.10.2023. (norjaksi)
- ↑ a b c Sulitjelma mining museum nordlandsmuseet.no. Viitattu 6.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Sulitjelma snl.no. Store norske lexikon (2005 - 2007): Sulitjelma in Store norske lexikon on snl.no. Retrieved 6 October 2023 from https://snl.no/Sulitjelma.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sulitjelma Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||
