Stavelot-triptyykki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stavelot-triptyykki, Maas, Belgia, 1156–58. 48×66 cm siivet avoinna, The Morgan Library & Museum, New York

Stavelot-triptyykki on keskiaikainen reklivaario ja kolmiosainen alttarikaappi. Se on valmistettu pyhän ristin ympärille ja sen suojaksi. Pyhä risti on se risti johon Jeesus ristiinnaulittiin ja se on yksi tärkeimmistä kristinuskon pyhäinjäännöksistä. Maailmassa on useita ristinpalasia joiden väitetään olevan pyhästä rististä. Alttaritaulu on valmistettu noin 1150-luvulla Stavelotin luostarille. Valmistajat olivat Maasin jokilaakson taiteilijoita. Se on emaloitu ja kullattu. Nykyisin alttaritaulu on The Morgan Library & Museumin kokoelmissa New Yorkissa.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alttarikaappi koostuu kolmesta erillisestä triptyykistä. Yhdestä isosta jonka sisällä on kaksi pienempää. Uloin triptyykki on 48 cm korkea ja ovet avoinna sen leveys on 66 cm. Keskiosassa on sijoitettuna kaksi sisempää triptyykkiä, jossa ylempänä on pyhä naula eli naula jolla Jeesus ristiinnaulittiin. Alemmassa triptyykissä on palasia pyhästä rististä. Uloimman triptyykin vasemmassa siivessä on kuvattu keisari Konstantinus Suuren kääntyminen kristinuskoon. Oikeassa siivessä kuvataan kuinka hänen äitinsä Helena löysi pyhän ristin.

Vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uloimman triptyykin valmistivat Maasin jokilaakson taiteilijat. Teos on ilmeisemmin valmistettu samassa työpajassa. Tekijöiden nimet ovat jääneet tuntemattomiksi. Kaksi sisimmäistä triptyykkiä ovat vanhempia ja ne ovat bysanttilaista alkuperää. Stavelotin apotti Wibald (1098–1158) matkusti Konstantinopoliin 1154 diplomaattitehtävässä.[1] On mahdollista, että hän sai pienemmät triptyykit matkallaan ja toi ne Stavelotin luostariin, jonka jälkeen ulompi alttarikaappi valmistettiin. Alttarikaappi oli Stavelotin luostarissa aina Ranskan vallankumoukseen saakka 1792 jolloin Stavelotin viimeinen apotti pakeni Saksaan triptyykki mukanaan. Teos pysyi Saksassa 1910 asti, jolloin se myytiin, Yhdysvaltalaiselle liikemiehelle ja pankkiirille, J. P. Morganille (1837–1913) ja hän testamenttasi sen kirjastolleen.[2]

Uloimmat siivet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uloimmissa siivissä on yhteensä kuusi pyöreää kuvaa, kolme kummassakin sivussa. Ne kertovat pyhän ristin legendan. Kuvat noudattavat Inventio Sanctae Crucis -teoksessa olevaa juonta.[3] Kuvat luetaan järjestyksessä vasemmalta alhaalta ylös ja oikealta alhaalta ylös.

Vasemmalla ensimmäisessä kuvassa on kuvattuna Konstantinuksen näkemä enneuni. Eusebios kirjoitti, että ennen Mulviuksen sillan taistelua hän näki unen, jossa hän näki taivaalla punaisen ristin, ja kuuli äänen: ”Tässä merkissä olet voittava.” Toisessa kuvassa on Mulviuksen sillan taistelu ja seuraavassa kuvassa Konstantinus kastetaan voiton jälkeen. Oikealla ensimmäisessä kuvassa Konstantinuksen äiti neuvottelee ja kyselee juutalaisilta missä risti on. Toisessa kuvassa pyhää ristiä kaivetaan haudasta esille. Kolmannessa kuvassa varmistetaan, että risti on oikea. Risti on oikea, jos kuollut herää henkiin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael Ott (1913). "Wibald". In Herbermann, Charles. Catholic Encyclopedia. New York: Robert Appleton Company.
  2. The Morgan Library & Museum, Stavelot Triptych, CORSAIR Online Collection Catalog.
  3. Sarah Blick & Rita Tekippe, Art and Architecture of Late Medieval Pilgrimage in Northern Europe and the British Isles. Boston: Brill, 2005, s 339.