Stanisław Marcin Ulam

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stanisław Marcin Ulam

Stanisław Marcin Ulam (13. huhtikuuta 190913. toukokuuta 1984) oli puolalainen matemaatikko, jonka suurimmat saavutukset liittyvät Yhdysvaltojen ydinaseen kehittämiseen.[1]

Ulam syntyi Lvivissä, joka silloin kuului Itävalta-Unkarin keisarikuntaan, nykyään Ukrainaan. Hän aloitti opintonsa Lvivin yliopistossa, mutta siirtyi 1938 Harvardiin ja sieltä Wisconsinin yliopistoon. Hänen ystävänsä John von Neumann kutsui hänet pian New Mexicoon salaiseen tehtävään, mikä käytännössä tarkoitti Los Alamosin ydinaseprojektia (Manhattan-projekti).[1]

Ulam ryhtyi soveltamaan monimutkaisia integraaleja ketjureaktioiden laskemiseen – tietämättä, että Enrico Fermi oli jo käyttänyt vastaavanlaista metodia. Hän osoitti unkarilaisen Edward Tellerin varhaisen vetypommimallin virheelliseksi. Teller vastusti aluksi, mutta ymmärsi pian asian itsekin, ja loppujen lopuksi Ulam ja Teller patentoivat vetypommin siitä huolimatta, että myös Andrei Saharov oli tullut itsenäisesti samoihin tuloksiin.

Ulamin pääideoihin kuuluu fuusion käynnistäminen plutoniumin fission ja sähkömagneettisen säteilyn avulla, jolloin protonimateriaali saadaan tarpeeksi kuumenemaan. Hän myös kehitti Los Alamosin vuosinaan nykymuotoisen Markovin ketjuja käyttävän Monte Carlo menetelmän[2]. Hän kaavaili myös ydinpolttoaineen käyttöä avaruusaluksissa ja sukellusveneissä.

Ulam kuoli Santa Fessä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ulam, Francoise (1987). "Vita" (PDF). Excerpts from Adventures of a Mathematician". Los Alamos National Laboratory. Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
  2. Eckhardt, Roger (1987). "Stan Ulam, John von Neumann, and the Monte Carlo method" (PDF). Los Alamos Science, Special Issue (15): 131–137 (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.