Srapnelli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Srapnelli (rinnakkaismuoto šrapnelli[1]) on tykkiaseissa käytetty luodeilla täytetty ammustyyppi, joka on tarkoitettu toimimaan ilmassa lentoratansa loppuvaiheessa sinkoamalla sisältämänsä luodit kohti maalia. Srapnelli on saanut nimensä brittiläisen tykistöupseeri Henry Shrapnelin mukaan, joka aloitti ensimmäisten pallosrapnellien kehittelyn vuonna 1784. Pallosrapnelli oli ulkomuodoltaan identtinen saman aikakauden pallokranaattien kanssa.

Shrapnelin suunnittelema uusi ammustyyppi otettiin brittitykistön käyttöön vuonna 1803. Ensimmäiset nykyisiä tykinammuksia ulkoisesti muistuttavat lieriönmuotoiset srapnellit tulivat käyttöön 1860-luvulla rihlattujen tykkien yleistyessä. Metallurgian ja valmistusmenetelmien kehityksen myötä 1880-luvulla srapnelli sai lopulliseksi jääneen muotonsa.

Srapnellin vanhentuminen alkoi tehokkaiden, pikriinihapolla ladattujen sirpalekranaattien yleistyessä 1890-luvulla. Tehokkailla räjähdysaineilla ladatut sirpalekranaatit olivat paljon srapnellia yksinkertaisempia ja monipuolisempia ammuksia. Srapnellin teho perustui yksinomaan sen suoraan eteenpäin sinkoamien luotien vaikutukseen, eikä se alkuunkaan soveltunut linnoitteiden tuhoamiseen. Sirpalekranaatilla sen sijaan oli srapnellin kapeaa luotiviuhkaa kattavampi sirpalevaikutus sekä ruhjova painevaikutus, minkä lisäksi se voitiin käytetystä sytyttimestä riippuen asettaa räjähtämään joko maanpinnan yläpuolella, maanpinnan tasalla tai sen alla. Srapnelli oli kuitenkin vielä ensimmäisessä maailmansodassa käytössä sirpalekranaattien rinnalla, mutta toisen maailmansodan alkaessa se oli ammustyyppinä jo harvinainen.

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Srapnelli.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sadeniemi, Matti (päätoimittaja): Nykysuomen sanakirja. Osa 5: S-Tr, s. 294. Helsinki: WSOY, 1959.