Sotkamon työväentalo Torppa
| Sotkamon työväentalo Torppa | |
|---|---|
| Osoite |
Akkoniementie 3, 88600 Sotkamo |
| Sijainti | Sotkamo |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1909 |
| Rakennuttaja | Sotkamon Ylisotkamon Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Sotkamon Vasemmisto ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
 |
|
Sotkamon työväentalo Torppa sijaitsee Sotkamon keskustassa. Talon omistaa Sotkamon Vasemmisto ry.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sotkamon Ylisotkamon työväenyhdistys perustettiin vuonna 1907, vuonna 1913 nimeksi tuli Sotkamon Kirkonkylän Työväenyhdistys. Marraskuussa 1908 perustettiin rakennustoimikunta, ja talo valmistui syksyllä 1909[1]
Sisällissodan aikana työväentalo julistettiin Senaatin päätöksellä hukkaamis- ja myyntikieltoon. Keväällä 1919 talo palautettiin omistajilleen. Vuonna 1920 yhdistys erosi SDP:sta ja liittyi Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen (SSTP). SSTP lakkautettiin vuonna 1923, ja yhdistyksen omaisuus siirrettiin Voimistelu- ja urheiluseura Visa Ukoille, mutta senkin toiminta katsottiin laittomaksi, ja vuonna 1932 yhdistys lakkautettiin[1]. Takaisin työväentaloksi rakennus palasi vasta vuonna 1946. Aluksi SKDL:n Sotkamon osasto vuokrasi talon sen silloiselta omistajalta Vuohenki Oy:ltä. Oikeusministeriön päätöksellä talo luovutettiin 1.10.1947 SKDL:n Sotkamon Yhdistykselle[1].
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talo rakennettiin rakennustarvikkeiksi ostetusta luhtirakennuksesta. Vuonna 1910 maalattiin sali, ja vuonna 1911 laajennettiin eteistä[1]. Vuonna 2020 taloa laajennettiin[2]. Taloa nykyaikaistettiin vuonna 1964 ja rakennettiin uusi kahvio. Vuonna 1967 hankittiin keskuslämmityslaitteet ja rakennettiin sauna ja suihku. Juhlasali lämpöeristettiin ja maalattiin vuonna 1979, ja remontoitiin kahvio[1].
Talo on peruskorjattu monessa eri vaiheessa. Vuonna 2002 uusittiin talon katto. Sen jälkeen on uusittu lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan. Seuraavassa hankkeessa kunnostettiin kaikki sisätilat. Viimeiseksi talo on kunnostettu ulkoapäin ja maalattu. Näyttämö on uusittu ja samoin kaikki valaistukset[3]
Talon käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisessä vaiheessa, ennen talon sulkemista, talo oli vilkkaassa ympärivuotisessa käytössä. Siellä pidettiin yhdistyksen kokoukset, mutta talolla järjestettiin myös iltamia, ja sitä luovutettiin myös muiden työväenyhdistysten käyttöön[1].
Nykyisin talon käyttö on ympärivuotista, ja sitä voi vuokrata. Käyttäjinä ovat paikallinen teatteri, kiertävät teatterit, tanssien järjestäjät, yhdistysten kokoukset, kiertävät kauppiaat, perhejuhlat ym. Talon varusteisiin kuuluu kahvinkeittimet keittiössä, mikro ja tarvittavat jääkaapit. Kahviossa on seinätelevisio[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Tervo, Väinö: Sotkamon Työväentalo – talosta torpaksi. Jyväskylä: Sotkamon Vasemmisto ry, 2014. ISBN 978-952-93-4229-7.
- ↑ Kainuun liitto kainuunliitto.fi. 2018. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ a b Seurantalo seurantalot.fi. Viitattu 9.2.2023.