Sosiaaliturvatili

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sosiaaliturvatili eli sosiaalitili on sosiaaliturvan muoto, jossa yksilön on pakko säästää tietty osuus tuloistaan sosiaaliturvatilille, kun tulot ovat tarpeeksi suuria ja/tai tilillä on vajausta. Esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai vanhuuden tullen hän saa nostaa tililtään sosiaaliturvaa.

Näin esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva voidaan tehdä velkamaiseksi hieman autovakuutusbonusten tavoin, niin että ihmisen kannattaa yrittää pitää työttömyysjaksonsa lyhyenä. Toisaalta ansiotason vakuuttamisen hankaloittaminen kohdistuu pahiten keskiluokan pienituloisempaan puoliskoon, koska esimerkiksi pankit ovat asuntolainoja myöntäessään kiinnostuneita työttömyysriskistä ja sen vaikutuksista maksukykyyn. Etenkin taantuman aikoina yhä suurempi osa ihmisistä saattaisi tulla kyvyttömiksi rahoittamaan itselleen omistusasuntoa, millä on tulevaisuudessa muita vaikutuksia sosiaaliluokkien rakenteeseen. Jos sosiaaliturvatililtä taas voisi nostaa suhteellisen hyvää työttömyysturvaa, vaikka se olisi negatiivissaldoinenkin, ei tällainen negatiivinen kannustin olisi pankeille kovinkaan voimakas, etenkin jos sosiaaliturvan nostamisen voisi yhdistää osa-aikaseen työhön joustavasti, mikä siis parantaisi etenkin pienituloisimpien taloudellista asemaa.

Ruotsissa on laskettu, että kaikkia tulonsiirtoja ja palveluita koskeva tilimalli pudottaisi marginaaliverot puoleen nykyisestä.[1]

Muun muassa Singaporessa ja Malesiassa on käytössä sosiaaliturvatilit, joissa yhdellä tilillä turvataan monenlaisia riskejä vastaan, esimerkiksi eläköityminen, sairastuminen ja vammautuminen. Jos riskit ovat yhteensä suuria ja kansalaiset ovat riskinkarttajia, suurimmissa riskeissä voi käyttää lisäapuna valtion rahoitusta. [2]

Talousnobelisti Joseph Stiglitzin tutkimuksen mukaan samalla henkilöllä tulisi olla vain yksi sosiaaliturvatili, jolta hänen kaikki erityyppiset sosiaaliturvamenonsa rahoitettaisiin. Työttömyystili lisää kannustimia työpaikan hankintaan verrattuna valtion rahoittamaan työttömyysturvaan. [3]

Sosiaaliturvan ja kannustavuuden yhteensovittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaaliturva heikentää kannustimia työntekoon, koska mitä enemmän henkilö ansaitsee itse, sitä vähemmän sosiaaliturvaa hän saa. Toisaalta köyhiä ei haluta jättää ilman apua. Monien mielestä vähiten huono kompromissi näiden kahden ongelman välillä saavutetaan sosiaaliturvatileillä, joissa sosiaaliturva otetaan omalta sosiaaliturvatililtä, minkä jälkeen "korkeammalla veroprosentilla" paikataan tiliin tullutta aukkoa. Käytännön sovelluksissa valtio hoitaa tarvittavan turvan viime kädessä, mikäli tililtä loppuvat rahat.

Kannustin pitää huolta terveydestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalitili luo työikäisille kannusteen pitää huolta omasta terveydestään, koska terveyden ylläpito johtaisi korkeampaan eläkkeeseen.[1] Toisaalta myös Suomen nykyinen työeläkejärjestelmä on sellainen, että pidempi ja etenkin loppupäästään yhtenäisempi työura nostaa eläkettä huomattavasti.

Työttömyystilit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chilessä työttömyystilien on todistettu vähentäneen työttömyyttä.[4] Valtion rahoittama työttömyysturva saattaa pidentää työttömyyttä huomattavasti.[2]

Työttömyyskorvausten pienentäminen vähentää työttömäksi jäämistä. Jos korvaus alenee työttömyysjakson kestäessä, se lyhentää työttömyysjaksoja, mikä vaikutus on tutkimusten perusteella suurempi. Lisäksi työttömyyskorvausten keston pidentäminen lisää tutkimusten mukaan työttömyysjakson pituutta. [5]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo 1990-luvulla hallituksen talousneuvosto suositti tutkimusta sosiaalitilien soveltuvuudesta Suomeen,[6] ja sosiaali- ja terveysministeriö[7] sekä valtioneuvoston kanslia[8] ovat hahmotelleet tätä 2000-luvulla.

Etla ehdotti vuonna 2010 työttömyystilien käyttöönottoa Suomessa. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilimallista työikäisille terveyskannuste, Prima 6/2008, sivu 67
  2. a b Integration of Unemployment Insurance with Retirement Insurance, Joseph Stiglitz, Jungyoll Yun, NBER Working Paper No. 9199, September 2002 (pages 1-4)
  3. Integration of Unemployment Insurance with Retirement Insurance, Joseph Stiglitz, Jungyoll Yun, NBER Working Paper No. 9199, September 2002. (Jos erityyppiset menot korreloisivat täydellisesti, henkilön tilien yhdistämisestä ei olisi hyötyä eikä haittaa, muuten siitä on hyötyä.)
  4. a b Muistioita seuraavalle hallitukselle - Talouspolitiikan painopisteitä 2011–2015, Tarmo Valkonen, Etla, 2010, sivut 21-24
  5. Sosiaalitilit ja moraalikato, Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen, Raportti SATA-komitealle, STM.fi 9.10.2008, sivu 7
  6. Oma sosiaaliturvatili ja hoitovakuutus elämänehtoon suojaksi, Verkkouutiset, 20.11.1998
  7. Uudistamisen yleislinjaukset, STM.fi 3.11.2003
  8. Alueellinen väestökehitys ja politiikan uudistamistarpeet - Tulevaisuusselonteon liiteraportti 2, Valtioneuvoston kanslia, 2004