Sortavalan tyttökoulu
| Sortavalan tyttökoulu | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Ulitsa Gagarina 14 (ent. Koulukatu) |
| Sijainti | Sortavala, Karjalan tasavalta, Venäjä |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1911 |
| Suunnittelija | Johan Jacob Ahrenberg |
 |
|
Sortavalan tyttökoulu oli vuosina 1857–1944 useilla eri nimillä Sortavalassa toiminut tyttökoulu. Sen toimintaa jatkaa nykyään Riihimäen lukio.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käsityönopettaja Charlotte Lydecken perusti Sortavalan tyttökoulun vuonna 1857 yksityisenä ruotsinkielisenä oppikouluna nimellä Skola för minderåriga barn. Vuosina 1873–1882 se toimi nimellä Privata fruntimmersskolan i Sordavala, jonka jälkeen opetuskieleksi tuli suomi, ja vuoteen 1904 saakka koulu toimi nimellä Sortavalan yksityinen tyttökoulu. Lydeckenin jälkeen omistajina toimivat Evelina af Enehjelm 1861–1863 ja Hilda Fabritius 1863–1904, kunnes koulu siirtyi valtion haltuun ja nimeksi tuli Sortavalan suomalainen tyttökoulu.[1]
Talvisodan jälkeen koulu siirrettiin Kemiin, jossa se toimi nimellä Kemin tyttölyseo. Jatkosodan aikana koulu palasi Sortavalaan ja toimi 1942–1943 nimellä Sortavalan tyttölyseo. Sodan päätyttyä 1944 koulu siirtyi Riihimäelle, jossa sen toimintaa jatkoi Riihimäen tyttölyseo.[2] Vuonna 1971 tyttölyseo muuttui yhteiskouluksi ja jatkoi nimellä Karan yhteislyseo, joka muuttui Riihimäen lukioksi vuonna 1976.[1]
Johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Charlotte Lydecken 1857–1861
- Evelina af Enehjelm 1861–1863
- Hilda Fabritius 1863–1904
- Anni Saukko 1904–1917
- Toini Alopaeus 1917–1940
- Gunhild Jalo 1940–1944
Koulurakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sortavalan tyttökoulu toimi vuokratiloissa vuoteen 1911 saakka,[1] jolloin vuonna 1901 rakennetun Sortavalan lyseon viereen Kisamäelle valmistui arkkitehti Johan Jacob Ahrenbergn suunnittelema koulurakennus. Neuvostoliiton aikana se jatkoi kouluna vuoteen 1991 saakka. Tämän jälkeen rakennus oli tyhjillään vuosituhannen vaihteeseen, jolloin se remontoitiin Petroskoin yliopiston käyttöön.[3] Vuodesta 2013 lähtien rakennus on toiminut Sortavalan kirjastona.[4] Vuonna 2020 kirjastossa tehtiin laaja modenisointi ja peruskorjaus.[5]
Koulurakennus kuuluu Venäjän valtion kulttuurihistoriallinen monumenttien rekisteriin.[3]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saukko, Anni: Piirteitä Sortavalan tyttökoulun vaiheista 1857–1912 : Sortavalan suomalainen tyttökoulu 1911–1912. Sortavala: Sortavalan suomalainen tyttökoulu, 1912.
- Alopaeus, Toini: Sortavalan Tyttökoulun vaiheita : Sortavalan Suomalainen Tyttökoulu ja Sortavalan Tyttökoulun jatkoluokat. Kertomus 1932–1933. Sortavala: Sortavalan suomalainen tyttökoulu, 1933.
- Sortavalan tyttökoulu ja Sortavalan tyttökoulun jatkoluokat 1857–1944. Helsinki: Sortavalan tyttökouluseura, 1962.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Salminen, Jari: Sortavalan yksityinen tyttökoulu Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli 1872–1977. 2005. Yksityiskoulujen Liitto. Viitattu 14.4.2020.
- ↑ Sortavalan tyttölyseo Kansallisarkisto. Viitattu 14.4.2020. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Здание Сортавальской женской школы (ул. Гагарина, 14) Karjalan kulttuurihistorialliset kohteet. 2012. Karjalan tasavalta. Viitattu 14.4.2020. (venäjäksi)
- ↑ Mashin, Armas: Välähdyksiä Sortavalasta 28.10.2015. Carelia. Arkistoitu 7.2.2017. Viitattu 14.4.2020.
- ↑ Maloduševa, Jelena: Sortavalan kirjasto suljettu remonttiin 14.4.2020. Karjalan Sanomat. Arkistoitu 17.4.2020. Viitattu 14.4.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sortavalan tyttökoulu Wikimedia Commonsissa
