Solikamsk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Solikamsk
(Соликамск)
Solikamsk vanhoja kaupunkeja esittävässä kolikkosarjassa
Solikamsk vanhoja kaupunkeja esittävässä kolikkosarjassa
lippu
lippu
Solikamskin vaakuna
Solikamskin vaakuna

Solikamsk

Koordinaatit: 59°38′0″N, 56°46′0″E

Valtio Venäjä
Aluepiiri Permin aluepiiri
Piiri Solikamskin piiri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 165,5 km²
Väkiluku (2010) 97 384
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2)
Postinumero 618 540 – 618 550[1]
Suuntanumero(t) +7 342 53









Solikamsk (ven. Солика́мск) on vajaan 100 000 asukkaan vuori- ja metsäteollisuuskaupunki Permin aluepiirissä Venäjällä, Volgan sivujoen Kaman ja siihen padotun tekojärven varrella, Permistä noin 194 kilometriä pohjoiseen. Kaupunkiin johtaa navigoitava vesitie ja rautatie.[2][3]

Kaupunki on yksi aluepiirin vanhimmista, ja kolmanneksi suurin Permin ja Bereznikin jälkeen. Kaupungin nimi tulee suolasta (ven. соль, sol) ja Kama-joesta.

Ensimmäiset maininnat paikasta ovat vuodelta 1430, kun Vologdasta tulleet kauppiaat, Kalinnokovit, asentavat suolannostoputkia Usolki-joen rannalle. Kaupunkia kutsutaan asiakirjoissa 1506 Usolje na Kamskom ja 1600-luvulla Sol Kamskajaksi. Vuonna 1472 Kama-joen yläjuoksu samoin kuin Permin seutu liittyvät Moskovan ruhtinaskuntaan. 1600- ja 1700-luvuilla Solikamsk oli Venäjän suurin suolantuottaja-alue.lähde? Vuodesta 1781 vuoteen 1923 Solikamsk toimi Solikamskin kihlakunnan hallintokeskuksena.

Alue alkoi teollistua myös muuten. Sieltä löytyi magnesiumia ja harvinaisia metalleja. Sinne muodostui myös lannoiteteollisuutta ja paperitehdas sekä sitä tukevaa toimintaa. Yhdessä naapurikaupunkinsa Bereznikin kanssa Solikamsk muodostaa Permin pohjoispuolelle teollisen kokonaisuuden, minkä osat tukevat toisiaan.

Vuonna 1959 Solikamskiin liitettiin kuuden kilometrin päässä oleva Borovskin kaupunki, josta tuli Solikamskin kaupunginosa.

Syntyvyys kaupungissa on alentunut niin kuin yleensä Venäjällä. Lapsia ja nuoria alle 15-vuotiaita on 25,6 % väestöstä, työikäisiä 59,6 % ja eläkeikäisiä 14,8 %. Työvoimasta teollisuudessa työskentelee 40 %, josta neljännes vuoriteollisuudessa.lähde?

Vuosi 1897
[4]
1926 1939 1959[5] 1970[6] 1979[7] 1989[8] 2002[9] 2010[10]
Väkiluku &&&&&&&&&&&04073.&&&&004 073 &&&&&&&&&&&03700.&&&&003 700 &&&&&&&&&&038000.&&&&0038 000 &&&&&&&&&&082900.&&&&0082 900 &&&&&&&&&&088595.&&&&0088 595 &&&&&&&&&0101200.&&&&00101 200 &&&&&&&&&0110068.&&&&00110 068 &&&&&&&&&0102531.&&&&00102 531 &&&&&&&&&&097384.&&&&0097 384
Suolakasoja Solikamskin laitamilla

Kaupungissa on suurteollisuutta, kuten sanomalehtipaperitehdas OAO Solikamskbumprom, magnesiumia ja harvinaisia metalleja jalostava OAO Solikamski magnijevyi zavod, kaliumkloridia ja -lannoitteita sekä ruokasuolaa valmistava OAO Silvinit sekä teknistä suolaa valmistava OOO Vostok sekä maaleja ja lakkoja valmistava Solikamski zavod "Ural".

  1. http://postindex.yp.ru/rus/qu1200/ic3054717 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  3. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3 (venäjäksi)
  4. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  5. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)
  10. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 5.8.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]