Skalmeija

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sopraano- ja sopraninoskalmeija
Skalmeija/pommeriperhe: basso-, tenori-, alttopommeri, sopraanoskalmeija sekä suukappaleita ("lehdyköitä").
Nainen soittaa bassopommeria (=skalmeijaa) (Tobias Stimmer noin vuonna 1500).

Skalmeija on lähinnä keskiajan ja renessanssin musiikissa käytetty kaksoislehdykkäsoittimiin kuuluva puupuhallin. Nykysoittimista se muistuttaa eniten oboeta. Aasiasta kotoisin oleva skalmeija on tullut eurooppalaisten tietoisuuteen jo 1100-luvulla, kun ristiretkeläiset toivat sen varhaisen muodon Eurooppaan.

Skameijoja käytettiin usein kovaäänisessä ulkoilma- ja seremoniallisessa musiikissa (myös suurissa sisätiloissa) samaa soitinperhettä edustavien pommerien kanssa. Suurempikokoisia skalmeijoja olivat altto ja, ainakin 1500- ja 1600-luvulla tenori, basso sek kvartti- ja kvinttibasso. Pommereissa oli usein vähintään 1 läppä matalinta ääntä varten (joskus myös enemmän läppiä): basetti- (jatkettu tenori), basso- ja siitä vielä suuremmissa pommereissa. Näiden avulla päästiin perussävelestä kvartin verran alemmas.

Erilaisia kansansoitin/puhallinorkesteriversioita on säilynyt käytössä Espanjassa, Ranskassa ja Etelä-Italiassa. Balkanin alueella käytettävät soittimet edustavat lähinnä itämaista tyyppiä (esimerkiksi zurna)

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.