Simpanssit
| Simpanssit | |
|---|---|
 Simpanssi (Pan troglodytes) ja bonobo (Pan paniscus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
| Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
| Suku: |
Simpanssit Pan Oken, 1816 |
| Katso myös | |
Simpanssit (Pan) on ihmisapinoiden suku, joka on perimältään lähimpänä ihmistä. Ihminen on erkaantunut simpansseista ja ihminen luetaan omaan Homo-sukuunsa. Simpanssien sukuun kuuluu kaksi lajia, simpanssi (Pan troglodytes) ja kääpiösimpanssi (Pan paniscus) eli bonobo. Simpanssit elävät Afrikassa.
Eroavaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Eroavaisuudet ovat urbaania legendaa. https://skeptics.stackexchange.com/q/10579 |
Biologi Jared Diamond on nimittänyt ihmistä kolmanneksi simpanssilajiksi,[1] koska ihmisten ja simpanssien perimän erot ovat monin paikoin pieniä. Ihmisen ja simpanssin sytokromi-C -proteiinien aminohapposekvenssit ovat samoja. Noin 30 prosenttia ihmisen ja simpanssin proteiineista ei eroa toisistaan lainkaan. Ihmisen ja simpanssin suurimmat eroavaisuudet ovat urosten Y-kromosomissa. Koska naarailla ei ole Y-kromosomia, ihmisnaaraan ja simpanssinaaraan erovaisuus on alle yhden prosentin, kun taas ihmisuroksen ja simpanssiuroksen eroavaisuus on 1,3 prosenttia.[2]
Bonobo lähempänä ihmistä kuin simpanssi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bonobon lihaksisto on kuitenkin lähempänä ihmisen lihaksistoa kuin simpanssin lihaksisto. Se tarkoittaa, että bonobo on lähimpänä elävää ihmisen kantalajia.[3] Ihmisellä ja bonobolla on 98,7 prosentin DNA:n yhteneväisyys, ja eräs DNA:n 1,6 prosentin osuus ihmisellä on yhtenevä bonobon kanssa, mutta ei simpanssin kanssa.[4]
Bonobo on yksi viimeisimpinä löydetyistä suurista nisäkäslajeista[5]. Bonobo nimettiin omaksi lajikseen vasta vuonna 1929. Siihen asti sitä pidettiin samana eläimenä kuin simpanssia. Simpanssista eroavia piirteitä ovat kuitenkin kävely pystyasennossa, matriarkaalinen kulttuuri sekä seksuaalisen kanssakäymisen huomattava rooli bonoboyhteisöissä.
Eroja simpanssin ja ihmisen välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmat erot simpanssien ja ihmisen DNA:ssa ovat urosten Y-kromosomissa.[6] Simpanssilla (Pan troglodytes) on paljon vähemmän geenejä Y-kromosomissaan kuin ihmisellä. Simpanssin Y-kromosomi on kehittynyt sellaiseen suuntaan, että siemennesteen tuotanto on korkea.[7]
Simpanssin (Pan troglodytes) kivekset ovat yli kolme kertaa suuremmat kuin ihmisellä.[8]
Simpanssien tutkiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Simpanssit kiinnostavat tutkijoita, sillä ne antavat vihiä ihmisen kantalajista ja simpanssien avulla kyetään tutkimaan ihmisen käyttäytymistä. Simpansseja tutkimalla on esimerkiksi saatu tietoa ihmisen haukottelun[9] ja homoseksuaalisen käyttäytymisen[10] merkityksistä. Eräässä tutkimuksessa ihmisen pystyasennon syyksi on löydetty simpanssien tapa kulkea pystyasennossa kantaessaan arvokkaita resursseja kaksin käsin, sillä näin ne saavat kannettua enemmän[11]. Tutkijat ovat myös löytäneet, että simpansseilla heittämiskyky kulkee käsi kädessä kasvaneen älyn ja aivojen kehityksen kanssa. Ne simpanssit jotka ovat erityisen hyviä heittämään, ovat myös sosiaalisesti kyvykkäitä ja kommunikoivia. Ajan kuluessa heittäminen on saattanut kasvattaa ihmisen älyä, sosiaalista kyvykkyyttä ja kommunikointia. Simpansseilla heittäminen ei kuitenkaan kehittynyt metsästämiseen, vaan simpanssit heittelevät toisiaan.[12]
Arvioita ihmisen erkaantumisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisen erkaantuminen simpansseista on tutkijoita kiinnostava kysymys. Lajien on uskottu alkaneen erkaantua yhteisestä esi-isästä noin kuusi miljoonaa vuotta sitten. Eräs arvio hetkestä on 6,5 miljoonaa vuotta sitten[13]. Vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan ihminen ja simpanssi (Pan troglodytes verus) ovat saattaneet alkaa erkaantua jopa 13 miljoonaa vuotta sitten. Ihmisen genomin mutaatioiden tapahtumisnopeutta käyttäen on mahdollista arvioida milloin erkaantuminen on alkanut. Ihmisen genomin mutaationopeus on paljastunut puolta hitaammaksi kuin aikaisemmin luultiin, mikä siirtää erkaantumisen vähintään 12 miljoonan vuoden päähän. Ihmisen genomissa tapahtuu 0,1 prosentin muutos miljoonassa vuodessa ja kun genomien eroavaisuus on 1,2 prosenttia, tästä saadaan laskutoimituksella 12 miljoonaa vuotta. Arvio erkaantumisen alkamisesta 12–13 miljoonaa vuotta sitten ei kuitenkaan tarkoita, että simpanssi ja ihminen olisivat olleet välittömästi erillisiä lajeja jotka eivät olisi pystyneet lisääntymään keskenään.[8] Toisen arvion mukaan ihminen ja simpanssi ovat erkaantuneet 6,5 miljoonaa vuotta sitten ja kun molemmat lajit ovat lähteneet kehittymään omiin suuntiinsa, mutaatioiden lukumäärä lajien välillä on vain kaksinkertainen, mikä johtaa laskennalliseen 13 miljoonan vuoden eroavaisuuteen 6,5 miljoonassa vuodessa.[13]
Graecopithecus freybergin jäänteet Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Graecopithecus freybergi ei kyllä taida todistaa vielä mitään tällaista |
Kreikasta on kuitenkin löydetty 7,24 miljoonaa vuotta vanha Graecopithecus freybergin jäänne. Bulgariasta on löydetty myös saman lajin jäänne, joka on ajoitettu 7,175 miljoonaa vuotta vanhaksi. Ihmisen ja simpanssin erkaantuminen siis tapahtui todennäköisesti Euroopassa. Aikaisemmin oltiin sitä mieltä, että ihmisen on täytynyt erkaantua Afrikassa. Ihmisen ja simpanssien erkaantumiseen on todennäköisesti vaikuttanut ympäristön muutos, sillä Saharan autiomaan tiedetään kasvaneen noin 7,2 miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin Euroopassa on saattanut olla savanni.[14]
Kun ihmisen kehityshistoria siirretään Afrikasta Välimeren alueelle, ihmisen kehittymiseen on saattanut vaikuttaa 6–5,3 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut Välimeren kuivuminen. Gibraltarin salmi sulkeutui ja meren vesi haihtui, sillä merestä haihtuu enemmän vettä kuin sinne tulee joista ja sadannasta. Välimerestä tuli suola-aavikko jossa oli kipsiä.[15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kolmas simpanssi: ihmiseläimen evoluutio ja tulevaisuus, ISBN 978-952-5202-92-2
- ↑ Buchen, Lizzie (14 January 2010). "The fickle Y chromosome". Nature 463 (7278): 149–149. doi:.
- ↑ Bonobos are more closely related to humans than chimps, study finds dailymail.co.uk.
- ↑ Bonobos Join Chimps as Closest Human Relatives sciencemag.org. 13 June 2012.
- ↑ De Waal, Frans B. M. (1 June 2006). "Bonobo Sex and Society". Scientific American sp 16 (2): 14–21. doi:.
- ↑ Male Chromosome May Evolve Fastest nytimes.com.
- ↑ Chimp and human Y chromosomes evolving faster than expected sciencedaily.com.
- ↑ a b Human and Chimp Genes May Have Split 13 Million Years Ago livescience.com.
- ↑ https://www.usnews.com/news/articles/2014/03/11/chimps-and-contagious-yawning-may-offer-insight-into-human-empathy
- ↑ Homosexual Activity Among Animals Stirs Debate news.nationalgeographic.com.
- ↑ https://www.sciencedaily.com/releases/2012/03/120323134409.htm
- ↑ https://www.wired.com/2011/11/chimp-throwing/
- ↑ a b Why we're closer than ever to a timeline for human evolution theguardian.com. 22 December 2016.
- ↑ Scientists identify 7.2 million-year-old pre-human remains in the Balkans - Arts & Science News news.artsci.utoronto.ca. 23 May 2017.
- ↑ Ball, Philip (12 August 1999). "When the Mediterranean was a desert". news@nature. doi:.