Sheltie
Sheltie (Yhdysvalloissa silkie[1]) on pitkäkarvainen marsurotu. Rodun tärkein tuntomerkki on pitkä, suora turkki. Se on eräs vanhimmista marsuroduista.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sheltie hyväksyttiin Englannissa uutena rotuna vuonna 1973 ja Yhdysvalloissa kahdesti vuosina 1932 (nimellä angora) ja vuonna 1980. American Cavy Breeders Association hyväksyi sen vuonna 1980.[1]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sheltien turkin tulee olla pitkä, pehmeä ja tuuhea. Eläimellä ei saa olla rusetteja (karvapyörteitä) eikä sen turkki saa kasvaa eteenpäin silmille. Käytännön syistä turkki pidetään täydessä mitassaan, jos eläintä aiotaan käyttää näyttelyissä. Turkin voi leikata lyhyemmäksi (pari senttiä) eli klipata, jos sitä ei näyttelytetä. Jos turkin leikkaa, sitä on toinen marsu jysrinyt yms;menee näyttelyyn ja marsu on yli puolivuotias, se laitetaan suoraan klipattuun luokkaan.
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turkin hoitaminen on vaativin osuus sheltie-marsun hoidossa. Turkin päivittäinen hoito tulee aloittaa eläimen ollessa muutaman kuukauden ikäinen. Näyttelyihin tarkoitetun eläimen pitkä turkki on käärittävä nyyteille jotta se pysyisi siistinä ja säästyisi kulumiselta ja pureskelulta. Nyytittäminen aloitetaan kun karva alkaa laahata marsun perässä, se meinaa värjäytyä virtsan tai putujen takia tai takkuuntuu, ja sitä jatketaan kunnes turkki leikataan eli klipataan. Jatkuva kampaaminen ja nyytittäminen kuluttaa karvaa, mistä johtuen sheltie-marsujen näyttelyura klippaamattomien luokissa on varsin lyhyt.[1]
Näyttelysheltieitä pidetään usein erillishäkeissä, jotteivät muut marsut pääsisi nakertamaan sen karvaa. Toinen keino säästää näyttelyeläinten turkkia on pitää ne laumassa, mutta huolehtia siitä, että laumalla on jatkuvasti paljon heinää pureskeltavaksi.[1]