Shelley MacNamara
| Shelley MacNamara | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1952 (ikä 71–72) Lisdoonvarna, Irlanti |
| Ammatti | arkkitehti |
| Arkkitehti | |
| Aktiivisena | 1976– |
| Koulutus | University College Dublin |
| Merkittävät työt | Universidad de Ingeniería y Tecnologían kampus ja Roentgen Building (käännä suomeksi) |
| Palkinnot | |
|
Pritzker-palkinto (2020) |
|
Shelley MacNamara (s. 1952 Lisdoonvarna, Irlanti) on irlantilainen arkkitehti, joka on tehnyt 1970-luvulta asti yhteistyötä Yvonne Farrellin kanssa. He perustivat vuonna 1978 Grafton Architectsin ja saivat vuonna 2020 Pritzker-palkinnon.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shelley MacNamara syntyi Lisdoonvarnassa.[1] Hän on kertonut, että hän alkoi ymmärtää arkkitehtuurin merkitystä, kun hän vieraili Limerickissä tätinsä luona. Täti asui suuressa 1700-luvulla rakennetussa talossa, ja siellä MacNamara näki tilan ja valon merkityksen rakennussuunnittelussa.[2]
MacNamara opiskeli arkkitehtuuria University College Dublinissa. Siellä hän tapasi vuotta vanhemman Yvonne Farrellin, jonka kanssa hän aloitti pitkän yhteisen uran. He opiskelivat Dublinissa rationalististen arkkitehtien alaisuudessa. He valmistuivat vuonna 1976 ja saivat molemmat mahdollisuuden jatkaa siellä opettajina.[2] MacNamara on toiminut vierailevana opettajana myös Oxford Brookes Universityssä, Mendrision arkkitehtuuriakatemiassa ja Oslon yliopistossa.[1]
McNamara ja Farrell perustivat vuonna 1978 kolmen muun henkilön kanssa Grafton Architectsin. Vain he ovat jääneet jäljelle alkuperäisistä osakkaista. Heidän yhteistyöstään on syntynyt Irlantiin monia rakennuksia. Ensimmäisen kansainvälisen toimeksiannon Grafton Architects sai vuonna 2009, kun he suunnittelivat Luigi Bocconi -yliopiston Milanoon. Sen jälkeen he ovat suunnitelleet muun muassa Universidad de Ingeniería y Tecnologían kampuksen Limaan, Institut Mines-Télécomin rakennuksen Pariisiin ja Université Toulouse 1 Capitolen taloustieteen laitoksen Toulouseen.[2] Näistä UTEC:n kampus on ertyisen tunnettu, ja se sai Royal Institute of British Architectsin ensimmäisen kansainvälisen palkinnon.[3]
McNamara ja Farrell saivat vuonna 2020 arkkitehtuurin arvostetuimman palkinnon Pritzkerin.[3] He voittivat myös Euroopan unionin Mies van der Rohe -arkkitehtuuripalkinnon (2022).[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Shelley McNamara Registrar of Aosdána. Viitattu 6.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Yvonne Farrell and Shelley McNamara The Hyatt Foundation. Viitattu 6.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Wainwright, Oliver: Irish women win Pritzker prize, architecture's highest honour The Guardian. 3.3.2020. Guardian News & Media Limited. Viitattu 6.3.2020. (englanniksi)
- ↑ European Union Prize for Contemporary Architecture – Mies van der Rohe Award 2022, Winners Announncement (pdf) 26.4.2022. Fundació Mies van der Rohe, miesbcn.com. Viitattu 15.11.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Grafton Architectsien kotisivut (englanniksi)
| ||||||||||||||||||
