Shakushainin sota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Shakushainin sota
Päivämäärä:

1669

Paikka:

Hokkaidō

Lopputulos:

Shakushainin joukot kukistettiin.

Osapuolet

Matsumaeklaani ja heidän ainuliittolaisensa.

Shakushainin johtamat ainut.

Shakushainin sota oli nykyisin Japaniin kuuluvalla Hokkaidōn saarella vuonna 1669 käyty sota paikallista kauppaa hallinneiden japanilaisten ja Shakushainin johtamien ainujen välillä. Konflikti alueella alkoi ainuklaanien välisinä yhteenottoina, mutta muuttui sittemmin ainujen ja japanilaisten väliseksi. Japanilaisten onnistui lopulta kukistaa ainut ja Shakushain tapettiin rauhanneuvottelujen aikana.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kodama Sadayoshin 1700-luvun maalaus esittää ainuja saapumassa Matsumaeklaanin tulliasemalle.

Japanilainen Matsumaeklaani oli saanut Hokkaidōn kaupan hallintaansa, kun saaresta liitettiin osia Tokugawa-shōgunaattiin 1500-luvun lopulla. Klaanille annettiin vuonna 1604 oikeus kieltää ainujen kauppa kaikkialla muualla, paitsi klaanin kauppapaikoissa.[1] Kaupan avulla Matsumaet hallitsivat saarta käytännössä shōgunaatin sijasta.[2] Shakushainin sota lähti kuitenkin liikkeelle ainuklaanien erimielisyyksistä. Kaksi konfliktin osapuolta olivat Hae- ja Shibuchariklaani. Erimielisyydet koskivat molempien oikeuksia kalastukseen ja metsästykseen tietyillä maa-alueilla. Haeklaani murhautti Shibuchariklaanin päällikkö Kamokutainin kostoksi tämän isän harjoittamasta salametsästyksestä heidän alueellaan. Kamokutainin jälkeen päälliköksi nousi Shakushain, joka jatkoi yhteenottoa Haeiden kanssa. Japanilaista Matsumaeklaania alkava konflikti alkoi huolestuttaa, ja kaksi klaanin jäsentä suostutteli ainut rauhantekoon vuonna 1655.[3]

Ainujen välit säilyivät rauhanomaisina noin vuosikymmenen ajan, mutta entiset kiistat johtivat lopulta taas yhteenottoon. Vuonna 1668 kymmenen Shakushainin johtamaa ainua tappoi ensin Haeklaanin päällikkö Onibishin kaksi nuorempaa veljeä ja sittemmin myös Onibishin itsensä. Johtonsa menettänyt Haeklaani pystyi sitten vain sissisotaan ja he kääntyivät Matsumaeklaanin puoleen apua pyytäen. Ainujen välille yritettiin sitten taas Matsumaeiden johdolla saada rauhaa, mutta tällä kertaa rauha epäonnistui.[3]

Sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvaten vapautta japanilaisvallasta Shakushainin onnistui kerätä ainuja omalle puolelleen Matsumaeta vastaan. Ainujen päälliköt toivoivat voivansa palata aikoihin, jolloin ainut saivat itse päättää kauppakumppaninsa ja jolloin tulleja ei ollut olemassa. Shakushain hyökkäsi japanilaisia vastaan Shiraoissa Hokkaidōn etelärannikolla vuoden 1669 puolivälissä. Samaan aikaan muut ainujoukot hyökkäsivät japanilaisia vastaan Yoichissa saaren länsirannikolla.[3] Näissä kahdessa yhteenotossa Shakushainin ainujen onnistui nopeasti tappaa 273 japanilaista[4]. Matsumaeklaanin armeija marssi Shakushainia vastaan Kunnuihin. Shakushainin joukot hyökkäsivät täällä heitä vastaan, mutta huono sää ja tulvivat virtaukset pysäyttivät ainujen hyökkäyksen. Joidenkin lähteiden mukaan taistelu Kunnuissa kesti parikymmentä päivää.[3]

Shōgunaatti heräsi ainujen vasalleilleen muodostamaan uhkaan ja he lähettivät Matsumaeklaanin avuksi sotilaskomentaja Matsumae Yasuhiron[5] ja tarvikkeita. Samalla Honshun pohjoisosien päälliköitä pyydettiin pitämään armeijansa valmiudessa.[3] Suurempien operaatioiden alettua Shakushainia vastaan eri komentajat käyttivät joukkojaan ainujen piirittämiseen. Molemmilta puolilta useita uhreja vaatineiden taistelujen jälkeen Shakushain lopulta antautui.[6]

Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shakushainin patsas.

Shakushainin antautuessa hän antoi voittajilleen lahjoja perinteisen tavan mukaisesti. Rauhan solmimista juhlittiin japanilaisten ja ainujen välillä saken kera. Juhlan yhteydessä Matsumaesotilaat tappoivat useita ainujen päällikköjä, mukaan lukien Shakushainin.[7] Tämän jälkeen Matsumaet polttivat Shakushainin tukikohtanaan pitämän linnoituksen. Ainujen mahdollisuudet voittaa sota olivat alunperinkin huonot, he taistelivat lähinnä myrkytetyin nuolin tuliaseita vastaan. Sodasta ei lopulta muodostunut puhdasta sotaa pelkästään ainujen ja japanilaisten välillä. Molemmilla sodan osapuolilla taisteli sekä ainuja että japanilaisia. Sota olikin ennemminkin taloudellinen kuin etninen konflikti. Nykypäivän ainuille Shakushain on joka tapauksessa merkittävä hahmo. Shakushainilla on patsas Shizunain kaupungissa entisellä Shibuchariklaanin alueella. Patsaan luokse kerääntyy vuosittain ainuja muistamaan sodassa kuolleita.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Irish, Ann B.: Hokkaido : a history of ethnic transition and development on Japan’s northern island. McFarland & Company, 2009. ISBN 978-0-7864-4449-6. (englanniksi)
  • Walker, Brett L.: The Conquest of Ainu Lands: Ecology and Culture in Japanese Expansion,1590-1800. University of California Press, 2006. ISBN 978-0520248342. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Irish 2009, s. 45
  2. Irish 2009, s. 46
  3. a b c d e Irish 2009, s. 47
  4. Walker 2001, s. 50
  5. Walker 2001, s. 63
  6. a b Irish 2009, s. 48
  7. Walker 2001, s. 67