Sergei Aleksandrovski
Sergei Sergejevitš Aleksandrovski (ven. Сергéй Сергéевич Александрóвский, 1889 Jelizavetpolin kuvernementin Gerjusy – 17. elokuuta 1945 Moskova[1]) oli neuvostoliittolainen diplomaatti, joka toimi maansa lähettiläänä Suomessa vuosina 1927–1929.
Sergei Aleksandrovski syntyi rikostutkijan perheeseen. Kansallisuudeltaan hän oli venäläinen[2]. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1904, osallistui vallankumoukselliseen toimintaan ja siirtyi 1910-luvun alussa Saksaan,[3] jossa hän opiskeli Mannheimin yliopistossa[1]. Ensimmäisen maailmansodan ajan Aleksandrovski vietti saksalaisten internointileirillä ja spartakistikapinan jälkeen hänet vangittiin uudelleen. Vuonna 1920 Aleksandrovski johti venäläisten sotavankien evakuoimista Saksasta.[3]
Aleksandrovski työskenteli diplomaattina vuodesta 1923. Hän oli Neuvostoliiton ulkoasian kansankomissariaatin Keski-Euroopan osaston päällikkö vuosina 1924–1925 ja Neuvostoliiton täysivaltainen edustaja Liettuassa vuosina 1925–1927, Suomessa vuosina 1927–1929 ja Tšekkoslovakiassa vuosina 1933–1939.[4]
Aleksandrovski osallistui vapaaehtoisena toiseen maailmansotaan ja jäi saksalaisten vangiksi vuonna 1941. Hän pakeni vankileiriltä ja liittyi partisaaneihin vuonna 1943.[3] Aleksandrovski pidätettiin lokakuussa 1943 ja tuomittiin elokuussa 1945 kuolemaan vakoilusta syytettynä. Hänet rehabilitoitiin vuonna 1956.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Aleksandrovski Sergei Sergejevitš Otkrytyi spisok. Viitattu 29.7.2021.
- ↑ Открытый список
- ↑ a b c ”Izmennik Rodiny” VikiTštenije. Viitattu 29.7.2021.
- ↑ Diplomatitšeski slovar, tom 1, s. 23. Moskva: Nauka, 1985.
- ↑ Aleksandrovski Sergei Sergejevitš Pamjat o bespravii. Viitattu 29.7.2021.
|