Sekajäte

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kotitalouksien sekajätettä Israelissa.

Sekajäte tai kuivajätekenen mukaan?lähde? on jätettä, jossa on sekaisin eri jätelajikkeita. Jätehuollon piirissä sekäjätteeksi voidaan määritellä se osa kerättävästä jätteestä, jota ei voida tai haluta erilliskerätä omana lajikkeenaan kierrätyskäyttöön kuten esimerkiksi jätepaperi tai biojäte. Tyypillisesti sekajäte päätyy jätevoimalaitokseen poltettavaksi tai kaatopaikalle.[1][2]

Sekajätteeseen pannaan edelleen myös runsaasti lajikkeita, jotka voisi kierrättää.[1] Esimerkiksi Suomessa vuonna 2017 tutkimusten mukaan noin kolmannes sekajätteestä on biojätettä.[3] Lain mukaan orgaanista jätettä ei saa enää viedä kaatopaikalle.[3] Puhtaasti teknisesti tarkasteltuna lopullista sekajätettä ei kotitalouksissa pitäisi syntyä juuri lainkaan.[3] Noin puolet sekäjätteestä voitaisiin kierrättää materiaalina ja puolet polttaa jätevoimalaitoksissa.[3]

Sekajätteen synty ja määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäte, jota ei pystytä lajittelemaan tai joka jää lajittelematta ja viedään sekajäteastioihin, on sekajätettä. Suomessa tämä jäte viedään pääosin kaatopaikoille. Yleinen käsittely Suomen ulkopuolella on polttaminen. Vuonna 2005 tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätettä syntyi noin 2,5 miljoonaa tonnia ja siitä vietiin kaatopaikoille noin 60 %. Suurin osa tästä kaatopaikoille tulevasta jätteestä on sekajätettä. Noin 70 % kaatopaikalle vietävästä jätteestä on biohajoavaa materiaalia.[4]

Kierrätys ja käsittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotitalouksissa lähinnä elintarvikepakkauksiin käytetyistä paperi- ja muovipakkauksista syntyvä jäte on hyvin vaikeaa lajitella muovimateriaalien määrän ja komposiittisten (kuten metallipinnoitettu muovi) rakenteiden vuoksi. Jos tätä jätelajiketta ei erotella poltettavaksi, niin se päätyy sekajätteenä kaatopaikoille. Muovilla on hyvä polttoarvo ja polttoon lajitellulla jätteellä voidaan korvata hiiltä ja öljyä. Sekajätteen joukossa kaatopaikalle joutuva biohajoava jäte on haitallisinta ympäristölle.[5]

Sekajätteen määrää voidaan vähentää tiukemmalla syntypaikkalajittelulla. Yhdyskuntajätteestä kierrätetään EU:n alueella 13 %.[6] Sekajätettä ei Suomessa lajitella keräyksen jälkeen, koska se katsotaan terveydelle vaaralliseksi työksi. Muualla, EU:n alueellakin, tällaista lajittelua tehdään. Terveysvaarojen vuoksi siinä on katsottu olevan markkinarako robotisoidulle lajittelulle.[7]

Sekajätettä voidaan hyödyntää jätteenpolttolaitoksista saatuna lämpöenergiana.[1] Suomen ympäristökeskuksen mukaan suurin hyöty sekajätteestä saadaan polttamalla[8]. Suomen Luonnonsuojeluliitto vastustaa jätteenpolttoa ja tarjoaa tilalle jätteensynnyn ehkäisemistä.[9] Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen raportin mukaan pakkauksista aiheutuva ympäristökuormitus on pienempää kuin elintarvikkeiden hävikistä aiheutuisi.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]