Saya San
| Saya San | |
|---|---|
| Ya Gyaw | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. lokakuuta 1876 |
| Kuollut | 28. marraskuuta 1931 |
| Ammatti | munkki |
Saya San (s. 24. lokakuuta 1876 – k. 28. marraskuuta 1931) oli burmalainen munkki, joka johti talonpoikaiskapinaa maata hallinneita brittejä vastaan vuosina 1930–1931. Saya San jäi lopulta brittien vangiksi ja hänet teloitettiin oikeudenkäynnin jälkeen. Itse kapina jatkui vielä vuoden 1932 puolelle ja sitä kukistettaessa sai surmansa 1 500 kapinallista.
Kapina vaikutti sittempiin kansallismielisiin ja etenkin burmalaiseen koulutettuun yläluokkaan. Esimerkiksi sittemmin Burmassa vaikuttanut Ba Maw tuli tunnetuksi Saya Sanin puolustusasianajajana.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saya San syntyi 24. lokakuuta 1876 Shwebossa maan keskiosassa. Hänen alkuperäinen nimensä oli Ya Gyaw. Saya Sanin kotiseutu tunnettiin Burmaa ennen brittejä hallinneen Konbaungin dynastian syntypaikkana ja alueella oli vahva kansallismielinen liike.[1] Saya San vietti nuoruutensa buddhalaisessa luostarissa[2] ja toimi myös lääkärinä ja astrologina Burmassa ja Thaimaassa (silloinen Siam).[1] 1920-luvulla Saya San toimi kansallismielisessä Burmalaisten seurojen yleisneuvostossa (General Council of Burmese Associations eli GCBA)[2], jota johti U Soe Thein.[1] GCBA:n toiminnassa Saya San oli mukana esimerkiksi keräämässä tietoja viranomaisten väärinkäytöksistä.[3] Saya San oli ilmeisesti pettynyt järjestön toimintaan ja joulukuussa 1930 hänestä tuli Rangoonin lähistöllä syttyneen brittiläisvastaisen talonpoikaiskapinan johtaja.[2] Kapinan alkamiseen vaikuttivat esimerkiksi riisin alhaiset hinnat, josta kärsivät maataloudesta riippuvaiset burmalaiset. Monet olivat myös menettäneet taloudellisessa ahdingossa maitaan intialaisille rahanlainaajille.[3] Kapinalliset tekivät iskuja paikallisille poliisiasemille[2] ja surmasivat brittien kätyreinä pidettyjä kylänpäälliköitä.[3] Kapina levisi syttymisensä jälkeen nopeasti myös muille alueille.[2]
Kapina oli yllättänyt Burman brittiviranomaiset ja alueelle jouduttiin lähettämään vahvistuksia Intiasta. Joukkoihin värvättiin myös kareneita ja chinejä. Lopulta britit olivat koonneet 23 000:n miehen joukon ja Burmaan julistettiin poikkeustila. Galon-armeijana tunnetut kapinalliset olivat aseistautuneet kehnosti ja esimerkiksi tuliaseita oli vain vähän. Sen sijaan kapinalliset luottivat esimerkiksi tatuointien ja amulettien taikavoimiin.[3] Saya San esiintyi Buddhan uudelleensyntymänä ja hän julistautui myös Burman kuninkaaksi[2] tittelillä Thupannaka Galuna Yaza eli Galon-kuningas. Brittijoukkojen onnistui lopulta vallata Saya Sanin alkuperäinen tukikohta ja hän joutui pakenemaan ensin Ylä-Burmaan ja edelleen shan-valtioiden alueelle. Hänen joukkonsa kärsivät tappion brittejä vastaan käydyssä taistelussa Nawngkiossa, jolloin Saya San yritti paeta kotikaupunkiinsa Shweboon. Hänet saatiin kuitenkin kiinni ja vangittiin elokuussa 1931.[3] Saya Sania vastaan aloitettiin oikeudenkäynti, jonka yhteydessä hänen puolustusasianajajastaan Ba Mawista tuli tunnettu hahmo Burmassa.[2] Saya San tuomittiin kuolemaan 28. elokuuta ja hänet teloitettiin hirttämällä vankilassa Tharrawaddyssä 28. marraskuuta 1931. Saya Sanin seuraajat tekivät vastarintaa aina vuoden 1932 keskivaiheille saakka.[3] Kapinaa kukistettaessa surmansa oli saanut noin 1 500 kapinallista, minkä lisäksi noin 9 000 henkilöä pidätettiin.[2]
Saya Sanin kapina oli burmalaisista kapinoista ensimmäinen, joka alkoi saada kannatusta myös burmalaisen usein länsimaalaisen koulutuksen saaneen kaupungistuneen yläluokan keskuudessa.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Saya San Encyclopaedia Britannica. Viitattu 8.11.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Marja-Leena Heikkilä Horn ja Jukka O. Miettinen: Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit, s. 165-167. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X.
- ↑ a b c d e f Donald M. Seekins: Historical dictionary of Burma (Myanmar), s. 392-393. Scarecrow Press, 2006. ISBN 978-0-8108-5476-5. (englanniksi)
- ↑ Robert L. Solomon: Saya San and the Burmese Rebellion Cambridge University Press. Viitattu 8.11.2018. (englanniksi)
| ||||||||||||||
