Savainjoki
| Savainjoki Савайнйоки |
|
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä |
| Alue | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Sortavala |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Nevan vesistö |
| Valuma-alue | Savainjoen valuma-alue |
| Pinta-ala | 165 km² [1] |
| Pääuoman pituus | 46 km [1] |
| Pääuoman osuudet | Savainjoki ←Hukanoja [a] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | metsäinen suonotko |
| Laskupaikka | Laatokka, Haapalampi [2] |
| Läpivirtausjärvet | Laatokka |
| Esteet | 2 patoa |
| Sivu-uomat | Sahijoki |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 90 m [3] |
| Laskukorkeus | 4,8 m [4] |
| Korkeusero | 85,2 m |
| Pituus | 42 km [1] |
| Kaltevuus | 2,03 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Savainjoki (ven. Савайнйоки, Саван-йоки, Саавайнёки, Savainjoki, Savanjoki, Saavainjoki) on Venäjällä Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä virtaava 42 kilometriä pitkä joki [1], joka laskee Haapalammella Laatokkaan Palosaarenselällä Melloistenlahteen.[3][a]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki alkaa entisestä Latvasyrjän kylästä ja virtaa aluksi etelään 11 kilometrin päähän. Joen alkutaival kulkee metsien ja metsäisten soiden läpi. Etelässä se tekee lähes suoran mutkan kääntyen itään päin. Nyt joki virtaa paikoitellen peltomaiden läpi. Vaikka se seuraa korkeita eteläpuolelle jääviä mäkiä, on sen kulku edelleen mutkaista. Peltomaiden kohdalta sen uomaa on ilmeisesti ruopattu, koska uoman mutkat ovat kulmikkaita. Joki saapuu entiselle Viipuri–Joensuu-rautatielle [b], jonka se alittaa mutkista huolimatta vain kerran. Suuren V-kirjaimen muotoisen mutkan jälkeen joki saapuu Laatokalle asti levittäytyvälle peltoaukealle, joka kuului vanhoissa suomalaisissa kartoissa Uusikylälle. Vasta täällä on joki leveä. Joki laskee Laatokkaan virrattuaan ensin Haapalammen (ven. Хаапалампи) kylän kautta.[3][a]
Patoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapalammen kylässä on vesivoimalaitoksen käytöstä poistettuja patorakenteita ja voimalaitosrakennus, joka sijaitsee joen vasemmalla rannalla kylän vedenpuhdistuslaitoksen vieressä. Voimala on rakennettu 1900-luvun alussa, mutta osa patorakenteista täytyy olla ehjiä, koska jokeen kertyy padon yläpuolelle vettä. Vesi putoaa koskessa 6 metriä alemmaksi. Vanhoissa suomalaisissa kartoissa lukee samalla kohdalla ”Saavain mylly” [3].[5]
Joen alajuoksulla ”Savain myllyä” ylempänä entisessä Uusikylässä on toinenkin säilynyt patorakennelma, josta on Internetissä valokuvia. Rakennelmasta sanotaan sen olevan vanha suomalainen rakennelma.[6]
Valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen pääuoma on Savainjoki yläjuoksulle asti. Siellä ei kartoissa lue enää joen nimeä. Pääuomaksi on venäläisessä kartassa merkitty Hukanoja (ilman suomenkielistä nimeä). Pääuoman pituus on mittauksen perusteella siten lähteissä ilmoitettu 42 kilometriä [1].[a]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen pinta-ala on 165 neliökilometriä. Sen pääuomaan yhtyy useita lyhyitä sivu-uomia. Alajuoksulla peltoaukealla toimii johto-ojana Rankoja (ven. Ранкоя), joka yhtyy jokeen lännestä päin. Ylempänä siihen yhtyvät vielä Antoja (ven. Антоя) Antlammesta ja Sahijoki (ven. Сахийоки) pohjoisesta. Sahijoen valuma-alueella sijaitsevat alueen suurimmat järvet Ala-Vieremä (myös ven. Большое, Bolšoje, 60 hehtaaria [7]) ja Ylä-Vieremä. Savainjoen metsäisellä yläjuoksulla siihen yhtyvät vielä lännestä tulevat Kohosillanjoki (ven. Кохосилланйоки) ja Pekkapolvenoja (ven. Пеккаполвеноя), idästä tuleva Törseväoja, ja luoteesta tuleva Hukanoja. Nimet on katsottu vanhoista suomalaisista kartoista, mutta tarkistettu venäläisistä verkkokartoista (kyrilliset nimet).[3][a]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Savainnjoki, Савайн-йоки (Саван-йоки, Саавайнёки) (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 17.1.2022. (venäjäksi)
- ↑ Laatokka (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 17.1.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e Savainjoki. Kartassa: Topografinen kartta 1:100 000. Kartan verkkoversio Maanmittauslaitoksen Karjalan kartat -palvelussa (viitattu 17.1.2022)
- ↑ Kuusisto, Esko: Luoteis-Venäjä on vetten Venäjä. Vesitalous, 2006, 47. vsk, nro 5, s. 7–10. Helsinki: Ympäristöviestintä YVT Oy. ISSN 0505-3838. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 17.1.2022.
- ↑ ”Haapalammin putous” (vesiputous- ja koskikortti), nwpi.krc.karelia.ru, Viitattu 18.1.2022 (venäjäksi)
- ↑ Лесное джакузи (”Metsäporeallas”), [TR/10856], geocaching.su, Viitattu 18.1.2022 (venäjäksi)
- ↑ Ala-Vierma, Ала Виеремя (textual.ru) Venäjän valtion vesistötietokanta. Viitattu 17.1.2022. (venäjäksi)