Sarkasvuoren kalliomaalaus
| Sarkasvuoren kalliomaalaus | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Sarkasvuoren kalliomaalaus |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Historia | |
| Tyyppi | kalliomaalaus |
| Kaupunki | Juva |
Sarkasvuoren kalliomaalaus sijaitsee Juvalla Etelä-Savossa. Kalliomaalauksen löysivät Rainer Wiceen ja Seppo Liinakoski vuonna 1983.[1][2]
Kallio ja sen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahden vesistön, Luonterin ja Puuterselän, väliin jäävä Uimasalo on nykyäänkin erämaata. Kalliomaalaus sijaitsee Uimasalon luonnonsuojelualueen keskellä Sarkaslammen koillisosassa noin 400−500 metriä eteläkaakkoon Sarkaslammen kalliomaalauksesta. Molemmat maalaukset ovat saman lammen rannalla. Lammen rannasta kohoaa idässä Sarkasvuori, jonka kallioseinämässä on kuvioita noin 3,6 metrin korkeudella lammen pinnasta. Kalliolla kasvaa jäkälää ja naavaa, mitkä peittävät osittain kuvioita.[1][3]
Maalauksen vieressä on kalliossa kallion läpi kulkeva pystyhalkeama, jonka pituus on arviolta 5 metriä korkea. Siinä on maalauksen korkeudella syvennys.[4]
Reitti maalaukselle lähtee Juva–Hirvensalo-maantieltä Ristilammin kohdalta. Polku, joka vie samalla Sarkaslammen kalliomaalaukselle, on merkitty punaisilla nauhoilla. Kahden kilometrin reitti on maaston korkeuserojen vuoksi paikoin vaikeakulkuinen. Maalauksen viereen on Juvan kunta pystyttänyt vuonna 1996 opastaulun.[1]
Maalaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalaukset näkyvät himmeinä selvästi, sillä vesi ei ole huuhdellut niitä epätasaisesti. Selkein kuvio esittää ääriviivoin maalattua hirveä tai hirvieläintä, joka on 56 senttimetriä pitkä. Hirvi katsoo vasemmalle eli länteen, sillä on kulmikas suuri vartalo ja erittäin lyhyet neljä jalkaa. Suhteettoman pitkä ja paksu pää on kiinni vartalossa kapealla kaulalla. Vartalossa on niin sanottu sydänpiste vartalon etupuoliskossa. Eläimelle on mahdollisesti maalattu suuta ilmaiseva viiva, hahmoteltu huolellisesti korva ja viimeistelty sille hännännipukka. Lohkeaman kulmaukseen ja hirven yläpuolelle sijoittuu ehkä ihminen, mutta siitä näkyy enää koukkupolviset jalat. Ellei kuvio esitäkään ihmistä, voidaan se hahmottaa renkaaksi, jolla on täyteisesti maalattu kulmikas yläosa.[1][4][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lahelma, Antti: A Touch of Red: Archaeological And Ethnographic Approaches To Interpreting Finnish Rock Paintings. väitöskirja julkaistu sarjassa Iskos 15. Helsinki: The Finnish Antiquarian Society, 2008. ISBN 978-951-9057-67-5. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Sarkasvuori, Muinaistaideyhdistys[vanhentunut linkki]
- Luukkonen, Ismo: Sarkasvuori
- Muinaisjäännösrekisteri: Sarkasvuoren kalliomaalaus Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.7.2006. Museovirasto. Viitattu 21.3.2014.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kivikäs, Pekka: Kallio, maisema ja kalliomaalaus, s. 92-93. Jyväskylä: Minerva, 2005. ISBN 952-5478-61-0.