Sapatinmatka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sapatinmatka on Uudessa testamentissa esiintyvä pituusmitta. Sillä tarkoitetaan matkaa, joka juutalaisilla lain mukaan oli lupa kulkea sapattina.[1][2] Sapatinmatka oli kuusi stadionia[2] tai enintään 2000 kyynärää[1], hieman yli kilometrin.[2]

Määräykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rabbien määrittelemä sapatinmatkan pituus on 2 000 kyynärää kotoa tai asuinpaikasta. Se perustui tulkintaan Joosuan kirjassa olevasta määräyksestä, jonka mukaan kansan oli pysyttävä vähintään 2000 kyynärän päässä liiton arkista.[3][4] Tietoa siitä, milloin sääntö on luotu, ei ole, mutta se on ollut olemassa ainakin Jeesuksen aikana.[3]

Rabbit keksivät keinon kiertää säännön pilkuntarkkaa noudattamista. He veivät ennen sapattia syötävää 2 000 kyynärän päähän. Sinne syntyi tilapäinen majapaikka, josta matka voitiin jälleen laskea eteenpäin. Aina eivät etukäteisvalmistelutkaan olleet tarpeen. Matkalla oleva saattoi pysähtyä puun alle ja pitää sitä tilapäisenä majapaikkana, jolloin hän saattoi jatkaa matkaa jälleen 2 000 kyynärää. Paikka piti julistaa asuinpaikaksi tietyin muodollisuuksin.[3]

Säännöstä joustamiseksi on keksitty muitakin keinoja. Asuinpaikaksi on voitu julistaa kortteli tai kokonainen kaupunginosa, jolloin 2 000 kyynärää mitataan sen rajalta. Näin voitiin hyvin toimia muurien ympäröimissä kaupungeissa.[3]

Maininnat Uudessa testamentissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apostolien teoissa mainitaan Öljymäen sijainneen sapatinmatkan päässä Jerusalemista.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b ”Sapatinmatka”, Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S–Ö), 11. painos, s. 57. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1988. ISBN 951-0-09107-3.
  2. a b c ”Liitteet: Raamatun mitat ja rahat”, Raamattu (Suomen evankelisluterilaisen kirkon vuonna 1992 käyttöön ottam suomennos), s. 1483. (Ei ole varsinaista Raamatun tekstiä vaan painoksen loppuun liitetty selitysosa). WSOY, 1992. 951-018174-9.
  3. a b c d Sabbath day's journey Biblehub.com.
  4. Joos. 3:3–4
  5. Ap. t. 1:12