Sammatin työväentalo
| Sammatin työväentalo Torppa | |
|---|---|
| Osoite | Werlanderintie 72, 09220 Sammatti |
| Sijainti | Sammatti, Lohja |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Rakennuttaja | Sammatin työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosala | 190 m²[1] |
 |
|
Sammatin työväentalo Torppa on työväentalo Lohjalla Sammatissa.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sammatin työväenyhdistys perustettiin 18. marraskuuta 1906, ja puoluetilaston mukaan yhdistyksessä oli 127 jäsentä vuonna 1907. Suuren jäsenmäärän vuoksi oman rakennuksen saaminen tuli ajankohtaiseksi. Niinpä 20.3.1907 yhdistys osti Lauri Alenilta hänen Rauhaniemi-tilastaan 2 060 neliön tontin 250 markan hinnalla. Työväentalo Torppa valmistui Juhannukseksi 1907. Lokakuussa 1910 saatiin Fredrik ja Ida Litzeniltä lisätontti Oinon tilasta 50 vuodeksi vuokralle, 5 mk vuodessa.[2]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1907 valmistunut Sammatin työväentalo Torppa on hirsirakenteinen ja laudoin vuorattu. Talo sijaitsee Niemenkylässä aivan maantien reunassa. Rakennuksessa oli jo alun perin juhlasali sekä näyttämö. Uusinnassa vuonna 1912 uusittiin myös ravintola, keittiö ja eteinen. Alkuperäinen pärekatto muutettiin vuonna 1947 tiilikatoksi sekä vuonna 1982 peltikatoksi. Vuonna 1952 talon eteläpääty päätettiin laudoittaa uudelleen ja maalata uudelleen ”jos varat sallivat”. 1980-luvulla taloon asennettiin sähkölämmitys.[2]
Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalossa pidettiin yhdistyksen kokouksia ja juhlatilaisuuksia sekä iltamia arpajaisineen, joista saatiin varaa velkojen hoitamiseen. Työväentalo vapautui kansalaissodan jälkeen yhdistyksen käyttöön, ja kokous päästiin pitämään 1.6.1919. Kokouksessa päätettiin, ettei tiloja vuokrata suojeluskunnalle. 1930-luvulla yhdistyksen toiminta talolla oli hiljaista, koska vuosikymmenen lopulla jäseniä oli vain vähän yli kymmenen. Suomen sotien jälkeen karjalainen siirtolaisperhe oli majoitettuna talon ravintolaan ja keittiöön. Toiminta talolla myös vilkastui. Oman kokous-, tanssi- ja muun huvitoiminnan lisäksi talolla on toiminut myös ulkopuolisia ryhmiä. Vuonna 1980 oli Uudenmaan prikaati oli viisi päivää vuokralaisena reserviläisten harjoituksia varten. Häätalona se on suosittu, ja vappuaattoina yhdistys pitää perinteiset vappujuhlat.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olavi Hurri & Vuokko Marttala-Hurri: Työn ja aatteen talot, Työväentalojen historiaa Uudellamaalla. 145–146.. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yleisön pyynnöstä huolimatta: Aikamatka suviyössä Sanataito -blogi. 2.4.2018. Viitattu 27.2.2023.
- Sammatin Näyttämö 2017 Sammatin Näyttämö -blogi. 19.7.2017. Viitattu 27.2.2023.
- Sammatin työväenyhdistyksen työväentalo Finna. Viitattu 27.2.2023.