Terttuselja
| Terttuselja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Dipsacales |
| Heimo: | Tesmayrttikasvit Adoxaceae |
| Suku: | Seljat Sambucus |
| Laji: | racemosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sambucus racemosa |
|
| Muunnokset | |
|
|
| Katso myös | |
Terttuselja eli euroopanterttuselja (Sambucus racemosa) on punamarjainen, pari metriä korkea pensas. Sen luontainen kasvualue on Etelä- ja Keski-Euroopassa, mutta yleisenä puutarhakasvina se on levinnyt satunnaisesti luontoon laajalla alueella lähes koko Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa. Terttuseljan marjat ovat lievästi myrkyllisiä.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terttuselja kasvaa 2–4 metriä korkeaksi. Sirottavahaaraiset oksat ovat kellanharmaita. Lehdet ovat vaaleanvihreitä ja päätöparisia. Lehdykät ovat 4–12 cm pitkiä, suikeita ja hammaslaitaisia. Kasvi kukkii toukokuussa kellan- tai vihertävänvalkoisin kukin. Punaiset, lievästi myrkylliset marjat kypsyvät loppukesästä.[2] Ulkonäkönsä puolesta terttuselja muistuttaa hieman pihlajaa, mutta seljan tympeä, voimakas haju estää ihmistä syömästä sen marjoja vahingossa.[3] Monet linnut kuitenkin syövät sen marjoja, muun muassa kottaraisten näkee usein parvina ruokailevan seljapensaissa. Linnut myös levittävät tehokkaasti sen siemeniä.[4]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terttuselja on alun perin kotoisin Etelä- ja Keski-Euroopasta. Luontainen kasvualue ulottuu idässä Puolaan saakka. Nykyään lajia tavataan satunnaisesti lähes koko Euroopassa sekä Luoteis-Aasiassa. Pohjois-Eurooppaan terttuselja on tuotu puutarhakasviksi jo vuosisatoja sitten. Kasvin siemeniä on esimerkiksi löydetty arkeologisissa kaivauksissa keskiaikaisista kerrostumista. Suomen luontoon terttuselja alkoi levitä puutarhoista 1900-luvun alkupuolella.[5][6] Nykyään terttuselja on varsin yleinen Etelä-Suomessa ja tavallinen Oulun korkeudelle saakka.[7]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puutarhoista terttuselja on karannut vieraslajiksi esimerkiksi puistoihin, tienvarsiin, metsiin ja kallioille. Vanhoissa pihapiireissä kasvia tavataan tyypillisesti ulkokäymälän tai tunkion läheisyydessä runsasravinteisessa kasvupaikassa. Tästä terttuselja onkin saanut Suomessa kansanomaisen nimityksen "paskamarja".[2][5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terttuseljaa on kasvatettu Euroopassa pitkään koriste- ja rohdoskasvina. Marjoista on tehty hyytelöä, mehua ja jopa marjaviiniä. Terttuseljan kukat ja kypsät marjat eivät ole myrkyllisiä ja ravintokäytössä myrkylliset siemenet ja raakileet poistetaan.[4] Nykyään terttuseljalla on Suomessa merkitystä lähinnä koristekasvina. Se on talvenkestävä ja kaunis pensas. Terttuseljasta on olemassa muutamia viljelylajikkeita, kuten lehdiltään kapealiuskainen sulkaterttuselja ('Laciniata', 'Plumosa', 'Tenuifolia') ja kellertävälehtinen keltaterttuselja ('Aurea').[5]
Tuholaiset ja kasvitaudit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terttuseljassa tavataan yleisesti seljahärmää (Erysiphe vanbruntiana). Suomesta tätä härmäsientä voi nykyään löytää lähes jokaisesta pensaasta erityisesti sateisina kesinä. Seljahärmä vaurioittaa terttuseljan lehtiä muuttaen ne harmahtaviksi.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tolvanen, Mattias: Terttuselja. Teoksessa Luonnossa. Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 146–147.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Sambucus racemosa. The IUCN Red List of Threatened Species 2018. (englanniksi) (uhanalaisluokitus)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Sambucus racemosa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 339.
- ↑ Ympäristötietokeskus Moreenia: Terttuselja Tampere. Viitattu 26.7.2007.
- ↑ a b Kysy luonnosta Turun sanomat Ekstra. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 26.7.2007.
- ↑ a b c d Tolvanen 2008, s. 146–147.
- ↑ Den virtuella floran Viitattu 13.5.2009.
- ↑ Kasviatlas 2008: Terttuseljan levinneisyys Suomessa Viitattu 6.10.2009
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2010: Terttuseljan levinneisyys Suomessa
- Terttuselja (Sambucus racemosa) Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö.
- Puutarha.net: Terttuselja (Sambucus racemosa)
- Den virtuella floran: Terttuseljan levinneisyys pohjoisella pallonpuoliskolla (ruotsiksi)
- ITIS: Sambucus racemosa (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Sambucus racemosa (englanniksi)
