Saksankurjenmiekka
| Saksankurjenmiekka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Kurjenmiekkakasvit Iridaceae |
| Suku: | Kurjenmiekat Iris |
| Laji: | germanica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Iris germanica |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Saksankurjenmiekka (Iris germanica) on koristekasvina viljelty kurjenmiekkalaji. Se on monilajikkeinen ja ehkä risteymäsyntyinen kasvi, joka on alkuperältään euraasialainen, mahdollisesti kaakkoiseurooppalainen. [1][2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksankurjenmiekka kasvaa 30–90 senttimetriä korkeaksi. Sen maavarsi on paksu ja suikertava. Miekkamaiset lehdet ovat väriltään sinivihreät, 2–4 cm leveät. Saksankurjenmiekalla on 2–4 kukkaa, jotka ovat lähes 10 cm leveät. Kukan ulkokehälehdet ovat pyöreäkärkiset ja väriltään yleensä punavioletit. Sisäkehälehdet ovat pystyt, vastapuikeat ja poimureunaiset. Kukan väri vaihtelee lajikkeen mukaan. Sen eri värejä voivat olla tummanvioletti, vaaleansininen, punainen, keltainen ja valkoinen. Saksankurjenmiekan kota on kolmisärmäinen ja 4–5 cm pitkä. [1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 712. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.