Saksan yleisen asevelvollisuuden palauttaminen 1935
Saksan yleisen asevelvollisuuden palauttaminen 1935 oli osa Saksan remilitarisointia ensimmäisen maailmansodan ja toisen maailmansodan välisenä aikana.
Ensimmäisessä maailmansodassa kokemansa tappion jälkeen Saksan keisarikunta allekirjoitti Versailles’n rauhansopimuksen, joka kielsi Saksalta yleisen asevelvollisuuden ja rajoitti armeijan kokoa merkittävästi. Rauhansopimus muun muassa kielsi Saksalta ilmavoimat ja sukellusveneet.
Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan Saksassa aloitettiin valmistelut Suur-Saksan luomiseksi. Yhtenä osana tätä kehitystä oli Saksan sotilaallisen mahdin kasvattaminen ja sen osana yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan armeijan luominen. Tämänsuuntaiset toimet naamioitiin aluksi monenlaisella yhdistystoiminnalla, josta hyvänä esimerkkinä on purjelentoseura, jonka jäsenistä tuli yleisen asevelvollisuuden alkaessa Luftwaffen, Hermann Göringin johtamien Saksan uusien ilmavoimien jäseniä.
Tekosyy armeijan kokoa rajoittavien rauhansopimuksen ehtojen mitätöintiin saatiin Ranskan ja Neuvostoliiton keskinäisestä avunantosopimuksesta, jonka Adolf Hitler katsoi uhkaavan Saksaa. Uuden armeijansa voimin Saksa myös yksipuolisesti kumosi Locarnon sopimuksen mukaisen Reininmaan demilitarisoinnin marssittamalla joukkonsa alueelle.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bauer, Eddy: Toinen maailmansota 1, s. 2-3. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-05841-6