Sainte-Clotilde
La basilique Sainte-Clotilde on uuden ajan goottilaistyylinen kirkko Pariisissa. Kirkko vihittiin 30. marraskuuta 1857.
Sainte-Clotilden kirkko on omistettu viidennen vuosisadan burgundikuningas Kilperik II:n tyttärelle Klotildelle. Klotilde oli frankkikuningas Klodvigin puoliso ja vaikutti siihen, että Klodvig kääntyi kristinuskoon vuonna 496, minkä jälkeen Ranskasta tuli kristitty kuningaskunta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sainte-Clotilden kirkon suunnittelussa ja rakentamisessa koettiin vaikeuksia. Arkkitehti vaihtui kahdesti. Myös pyhimys, jolle kirkko omistettiin, vaihtui. Pariisin kaupunginvaltuusto oli päättänyt jo 1827 uuden kirkon rakentamisesta ja arkkitehti Jean-Nicolas Huyot (1870–1840) oli valittu suunnittelijaksi. Työ kuitenkin keskeytyi. Uusi prefekti Claude-Philibert de Rambuteau herätti projektin vuonna 1833 ja saksalaissyntyinen arkkitehti François-Christian Gau (1790–1853) sai tehtäväkseen suunnitella goottilaistyylisen rakennuksen. Työ alkoi vasta 1846. Ongelmia aiheutti rakennusmateriaali, joka ei olisi kestänyt tornien painoa ja tornit jätettiin keskeneräisiksi. Arkkitehti Cau luovutti vähän ennen kuolemaansa vuonna 1853, mutta hänen nuori assistenttinsa Théodore Ballu vei työn päätökseen. Torneihin jouduttiin tekemään radikaaleja modifikaatioita, jotta niille saatiin haluttu korkeus. Kirkko on latinalaisen ristin muotoinen ja 93 metriä pitkä ja tornit ovat 70 metrin korkuisia.
Urut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sainte-Clotilde on erityisesti tullut tunnetuksi urkureistaan ja uruistaan, jonka rakensi Aristide Cavaillé-Coll pääurkuri César Franckin ehdottamin parannuksin. Urut vihittiin vuonna 1859. Urkuja on sittemmin uudistettu kahdesti.
Pääurkureina ovat olleet:
- César Franck 1859–1890
- Gabriel Pierné 1890–1898
- Charles Tournemire 1898–1939
- Joseph-Ermend Bonnal 1942–1944
- Jean Langlais 1945–1987
- Jacques Taddei 1987–