Sahalahden työväentalo Toivola
| Sahalahden työväentalo Toivola | |
|---|---|
| Sijainti | Kangasala, Sahalahti, Pakkala |
| Perustettu | 1. talo 1906, 2. talo 1918 |
| Valmistumisvuosi | 1. talo 1906, 2. talo 1920 |
| Purkuvuosi | 2. talo 1980-luku |
| Tuhoutui | 1. talo 1916 |
| Rakennuttaja | Sahalahden Tursolankylän Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Sahalahden Tursolankylän Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1 |
| Huoneistoala | n. 200 m2 |
 |
|
Sahalahden ensimmäinen työväentalo sijaitsi vuosina 1906–1916 Sahalahden kunnan vanhassa keskustassa Pakkalassa, nykyisen Kangasalan kaupungin alueella. Rakennus oli hirsirakenteinen ja yksikerroksinen. Toinen työväentalo sijaitsi vuodesta 1920 1980-luvulle myös Pakkalassa mutta eri paikassa.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sahalahden Tursolankylän Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Tursolan kylän työväenyhdistys Toivola merkittiin yhdistysrekisteriin 5.4.1920[1]. Vuonna 1933 nimi muutettiin Sahalahden Työväenyhdistys Toivolaksi,[2] joskin nimeä käytettiin tässä muodossa aiemminkin. Yhdistyksen ensimmäinen työväentalo valmistui vuokratontille vuonna 1906 Palkeentien varteen Palkeenmäkeen. Se oli Sahalahden ensimmäinen työväentalo, joka tuhoutui tulipalossa syksyllä 1916, ja paloa epäiltiin tuhopoltoksi.[3]
Uusi työväentalo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalo ryhdyttiin rakentamaan uudelleen, jota varten ostettiin käytetyn rakennuksen hirret vuonna 1917. Vanhan työväentalon tontin omistaja ei enää uusinut vuokrasopimusta, mutta uusikin paikka löytyi Pakkalasta Tursolantien varrelta, ja sekin oli vuokratontilla. Vuokrasopimus alkoi 14.3.1918. Talon rakentaminen aloitettiin jo ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta, ja talon hirsikehikko oli valmis jo tammikuussa 1918,[4] jolloin sisällissota keskeytti rakentamisen. Rakennus valmistui vuonna 1920. Vielä tuolloin talolla ei ollut varsinaista nimeä, vaan sitä kutsuttiin Sahalahden Pakkanlankylän työväentaloksi.[5]
Vaikka talo oli jo periaatteessa valmis, rakennustyöt jatkuivat seuraavinakin vuosina. Keittiötä kohennettiin jo vuonna 1921, ikkunoihin ja nurkkiin saatiin vuorilaudat vuonna 1925 ja 1920-luvun lopulla talo maalattiin punamullalla. Kokonaan talo vuorattiin vuonna 1941. Talo sähköistettiin vuonna 1927.
Sotien jälkeen työväenyhdistys Toivola erosi SDP:sta ja liittyi SKDL:oon. Vuoden 1947 vuosikokouksessa hyväksyttiin Sahalahden työväenyhdistyksen säännöiksi SKDL:n paikallisyhdistyksen säännöt.[6] Samalla työväentalosta tuli SKDL:n talo. Uuden yhdistyksen toiminta hiljeni 1960-luvulle tultaessa. Resursseja talon ylläpitoon ei ollut, ja talo ränsistyi ja vuokrattiin varastoksi vuonna 1966 ja myytiin vuonna 1971 sekä purettiin 1980-luvulla.
Toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuden työväentalon valmistuttua vuonna 1920 sinne perustettiin lainakirjasto. Kirjaston kokoelma jäi vaatimattomaksi, vuonna 1923 oli 23 kirjaa ja vuonna 1930 oli 36 teosta. Opinto- ja kerhotoiminta käynnistyi 1920-luvun lopulla. Keväällä 1933 Toivolan opintopiiri perusti oman lehden, jonka nimeksi tuli Tarina. Lehteä ilmestyi kolme numeroa. Suosittu toimintamuoto olivat iltamat. Iltamien ja muiden huvien järjestäminen oli vilkata vuodesta toiseen, ja ne olivat talon suurin tulonlähde. Talo myös vuokrattiin ulkopuolisten tilaisuuksiin, ja se olikin suosittu hääjuhlien pitopaikka.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elkelä, Kari: Sahalahti sisällissodasta asekätkentään. Tampere: Sahalahti-Seura ry, 2018. ISBN 978-952-68583-3-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Elkelä, s. 152
- ↑ Kansan Lehti 4.2.1933, no 29, s. 26 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.6.2022.
- ↑ Kansan Lehti 26.9.1916, no 222, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.6.2022.
- ↑ Elkelä s. 18
- ↑ Kansan Lehti 22.7.1921, no 165, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 12.4.2022.
- ↑ Elkelä,s.168