Saattaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saattaja on tyypiltään eräs vaihtelevimpia sota-aluksia. Nimikettä käytetään erityisesti niistä sotilaskäyttöön otetuista siviilialuksista jotka eivät mahdu normaalien sotalaivojen määritelmiin. Tällaisia aluksia käytetään vain sotatoimissa tarpeen niin vaatiessa.

Saksa ja Iso-Britannia suosivat tarkoitukseen troolareita ja huvipursia, joihin asennettiin sen verran kevyttä aseistusta, jonka alus pystyi kantamaan.

Kesällä 1944 saksalaiset havaitsivat että pomminosumat merkitsivät liiankin helposti tällaisten pikkualusten uppoamista [1]

Suomessa nimikettä käytettiin eniten sotavuosiksi sotilaskäyttöön otetuista merenkulkuhallinnon aluksista ja vartiolaivoista, joiden eräs merkittävä tehtävä oli suojella Suomen ja Ruotsin välistä huoltoliikennettä. Majakkalaiva Rauma oli 1941 nimellisesti saattaja.[2]

Merkittäviä tehtävän hoitaneita aluksia olivat Turussa Neuvostoliiton tilauksesta valmistuneet hinaajat 761 - 764, jotka valmistuivat juuri sotatoimien alettua. Ne palvelivat vuoteen -44 Suomea kunnes rauhanteon yhteydessä luovutettiin alkuperäiselle tilaajalleen. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
  • Rannikon Puolustaja 3/2001
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1. (englanniksi)
  • Peuranheimo, Orvo; Pirhonen, Jouko & Killinen, Kullervo: Laivat puuta, miehet rautaa. Helsinki: WSOY, 1956.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cajus Bekker: ITÄMERI JA SUOMENLAHTI 1944 - 45, s. 36, 44
  2. Peuranheimo et al., s. 11.
  3. Auvinen, Visa s. 93