Saarlandin maapäivät
| Saarlandin maapäivät | |
|---|---|
 | |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Johto | |
| Puhemies | Heike Becker |
| Kokoonpano | |
| Edustajia |
51 |
 | |
| Kokouspaikka | |
 Saarlandin maapäivät kokoontuvat Saarbrückenin maapäivätalossa. | |
Saarlandin maapäivät (saks. Landtag des Saarlandes) on Saksan osavaltion Saarlandin yksikamarinen kansanedustuslaitos. Se kokoontuu Saarbrückenissä, ja siihen kuuluu vuoden 2017 maapäivävaalien jälkeen 51 jäsentä viidestä puolueesta.[1] Saarlandin maapäivät kokoontuu vuonna 1865/1866 rakennetussa Saarbrückenin kasinoyhdistykselle suunniteltussa rakennuksessa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Julius Carl Raschdorff, joka on myös Berliinin tuomiokirkon suunnittelija.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksan keisarikunnan ensimmäisen maailmansodassa kärsimän tappion seurauksena silloinen Saarin alue (saks. Saargebiet) erotettiin Saksasta. Vuosien 1920 ja 1935 välillä (kun Saarin alue oli erotettuna Saksasta) sen Landesrat eli maaneuvosto toimi paikallisena edustuselimenä ja oli siten Saarlandin osavaltion maapäivien edeltäjänä. Kolmannen valtakunnan aikana Saarlandilla ei ollut omaa edustuselintä. Saksan tappion jälkeen toisessa maailmansodassa Saarlandista tuli Ranskan protektoraatti.
23. toukokuuta 1947 perustettiin 20-jäseninen perustuslautakunta laatimaan Saarlandin perustusasiakirja Saksan muiden osavaltioiden parlamentaarisella tavalla. 5. lokakuuta 1947 valittiin perustuslaillinen kokous, josta tuli Saarlandin osavaltion ensimmäinen parlamentti perustuslain onnistuneen hyväksymisen jälkeen. Saarland liittyi osavaltiona Saksan liittotasavaltaan vuonna 1957. Tätä ennen Saarlandissa oli vuonna 1955 järjestetty kansanäänestys, jossa vielä silloisen Ranskan protektoraatin asukkaat hylkäsivät itsenäisyyden.[3]
Vaalitapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarlandin osavaltion parlamentissa on 51 jäsentä, jotka valitaan joka viides vuosi suhteellisissa suljeluissa listavaaleissa. Näistä 41 valitaan kolmesta vaalipiiristä vaalipiiriluetteloiden kautta.
Nämä vaalipiirit ovat:
- Saarbrückenin vaalipiiri (Wahlkreis Saarbrücken): Regionalverband Saarbrücken
- Saarlouisin vaalipiiri (Wahlkreis Saarlouis): Saarlouisin piirikunta ja Merzig-Wadernin piirikunta
- Neunkirchenin vaalipiiri (Wahlkreis Neunkirchen): Neunkirchenin piirikunta, St. Wendelin piirikunta ja Saarpfalz-Kreis
Kymmenen muuta parlamentin jäsentä valitaan koko osavaltion alueen luetteloiden kautta. Jokaisella äänestäjällä on yksi ääni jonka antaa haluamalleen puolueelle. Paikat jaetaan D’Hondtin menetelmällä. Vaaleissa on 5 % äänikynnys. [4][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksan osavaltioparlamentit- Ala-Saksin maapäivät
- Baden-Württembergin maapäivät
- Baijerin maapäivät
- Berliinin edustajainhuone
- Brandenburgin maapäivät
- Bremische Bürgerschaft
- Hamburgische Bürgerschaft
- Hessenin maapäivät
- Mecklenburg-Etu-Pommerin maapäivät
- Nordrhein-Westfalenin maapäivät
- Rheinland-Pfalzin maapäivät
- Saarlandin maapäivät
- Saksin maapäivät
- Saksi-Anhaltin maapäivät
- Schleswig-Holsteinin maapäivät
- Thüringenin maapäivät
