Saarijärven työväentalo
| Saarijärven työväentalo | |
|---|---|
 Saarijärven työväentalo |
|
| Osoite | Oppitie 1 |
| Sijainti | Saarijärvi |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1800-luku |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | puulauta |
| Kerrosluku | 3 |
| Kerrosala | 714 m² |
| Verkkosivut | |
 |
|
Saarijärven työväentalo sijaitsee Saarijärven keskustassa osoitteessa Oppitie 1. Sen omistaa Saarijärven työväenyhdistys. Työväentaloa käyttää aktiivisesti Saarijärven teatteri ja eläkkeensaajat. Työväentaloa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin, kokouksiin, juhliin ja moneen muuhun tarkoitukseen.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarijärven työväenyhdistys perustettiin 29. toukokuuta vuonna 1904. Aloitteen yhdistyksen perustamisesta teki Otto Rams. Alustavassa kokouksessa 27. maaliskuuta valittiin asiaa hoitamaan viisihenkinen toimikunta, johon valittiin D. Kalenius, T. Sillman, O. Rossi, J. Sikstus ja O. Virkkanen. Yhdistys liittyi Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen (SDP) 19. syyskuuta 1904. Jäsenmäärä oli alussa 59.[1]
Vuonna 1918 käydyssä kansalaissodassa työväenyhdistyksen jäsenet kehottivat välttämään kutsuntoja, minkä vuoksi he joutuivat helmikuun lopulla kuulusteluihin. Suojeluskuntalaiset tekivät työväenyhdistyksen jäsenten luona kotitarkastuksia, kielsivät kokoukset ja takavarikoivat pöytäkirjat. Maaliskuussa suojeluskunta otti työväentalon haltuunsa ja teki siitä vanki- ja työleirin. Sinne vangittiin kutsuntalakkolaisia ja yllyttäjiä. Vankileiri lopetettiin syksyyn mennessä, mutta työväentalon takavarikko kesti vuoden 1919 tammikuulle asti. Vuonna 1985 Saarijärvelle saatiin muistomerkki leireillä kaatuneiden kunniaksi. Se oli aluksi kaupungintalon ja tien 13 välissä, mutta vuonna 2011 Saarijärven seurakunta antoi luvan sen siirtämiseksi kirkon seinustalle.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo rakennettiin 1800-luvulla. Tarkkaa rakennusvuotta ei tiedetä. Maaliskuussa 1908 työväenyhdistys kiinnostui Pasasen rakennuksesta, joka maksoi 10 000 markkaa. Talon oli vuokrannut Pasaselle A. Mannila, ja vuokrasopimuksen kiinnityksissä oli jotain epäselvää. Kauppoja ei voitu tehdä vielä keväällä 1908, ja siksi työväenyhdistys vuokrasi Pasaselta kahdeksi vuodeksi tilat. Näihin tiloihin siirrettiin kirjaston ja lukusalin toiminta sekä kokoustoiminta ja alaosastojen toiminta. Heinäkuussa 1908 hovioikeus määräsi Saarijärven kihlakunnanoikeuden vahvistamaan Pasaselle Kantolan vuokrasopimuksen. 11. elokuuta 1908 työväenyhdistys teki kaupat Kantolan maan rakennuksista. Samalla kauppakirjalla työväenyhdistykselle siirrettiin 19. elokuuta 1874 tehty vuokraoikeus. Vuokra-aikaa oli jäljellä vielä 16 vuotta. Työväenyhdistys maksoi 100 markkaa käteisellä, loput piti maksaa yhdeksän vuoden sisään 5 %:n korolla. Omistusoikeus siirtyisi vasta sitten, kun koko summa oli maksettu.[1]
Työväentalon laajennukset ja remontit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huhtikuussa 1909 päätettiin rakentaa juhlasali purkamalla tuvan, keittiön ja kahden kammarin väliseinät. Iso remontti tehtiin vuonna 1975. Talossa syttyi tulipalo 31. toukokuuta 1975 yöllä. Palokunta sai rajattua paloa niin, että talo pystyttiin korjaamaan. Ensin korjattiin katto ja juhlasalin lattia. Seuraavaksi vahtimestarin asunnon katto ja seinät levytettiin ja kerhohuone korjattiin. Viimeisenä keittiön lattia tasattiin ja maalattiin. Vuonna 2008 päätettiin tehdä taloon peruskorjausta. Aluksi uusittiin talon eteisen laipio, kattorakenteet ja peltikatto. Sen jälkeen vaihdettiin lämmitysjärjestelmä: öljylämmitys vaihdettiin kaukolämpöön. Samalla parannettiin lämmöneristys. Vuonna 2014 lämpöeristettiin keittiön ja ruokasalin ulkoseinät sekä purettiin niiden vanha sisäverhoilu ja seiniin pistettiin lisäkoolaus. Samalla ulkoseinien sisäpinnat oikaistiin. Pintaverhoiluksi käytettiin kipsilevyä, joka maalattiin valkoiseksi. Viimeisin remontti oli vuonna 2018, kun työväentalon vesikatto ja kattorakenteet uusittiin. Työväentalon ulko- ja sisäpinnat ovat pysyneet samanlaisina, kun ne olivat silloin, kun talo on ostettu. Sisäpinnat on maalattu ja kunnostettu.[1]
Rakennuksen tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalossa on eteinen, aula, puvustamo, juhlasali, ravintola, keittiö, kaksi vessaa, talonhoitajan asunto, kellari ja yläkerran varasto.[1]
Työväentaloa on vuosien varrella käyttänyt Saarijärven teatteri, eläkejärjestöt, nuorisojärjestöt, liikuntaryhmät, yritykset myynti- ja messutapahtumiin, erilaiset harrasteryhmät , koulut näyttämöharrastuksiin ja seurakunnat oman yhdistystoiminnan lisäksi.[1]