Säteensuuntaus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Säteensuuntaus (engl. ray casting) on kolmiulotteisessa grafiikassa käytetty renderöintimenetelmä. Menetelmän on esitellyt Arthur Appel vuonna 1968.[1] Termiä on ensinnä käytetty Scott Rothin paperissa vuodelta 1982.[2]

Havainnekuva säteensuuntauksesta.

Menetelmä eroaa säteenseurannasta (engl. ray tracing): säteenseuranta seuraa ja jäljittelee valoa valonlähteestä objekteihin; säteensuuntaus aloittaa katselukulmasta ja suuntaa säteitä katsottavaan alueeseen pikseli kerrallaan.[1]

Kappaleen pinnan varjostus toteutetaan tavanomaisilla tietokonegrafiikan varjostusmenetelmillä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ray-tracing and other Rendering Approaches (PDF) nccastaff.bournemouth.ac.uk. Viitattu 18.12.2017.
  2. Ray casting for modeling solids sciencedirect.com. doi:10.1016/0146-664X(82)90169-1. Viitattu 18.12.2017.