Räjähtävä valas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Räjähtävä valas on valas, yleensä valmiiksi kuollut, joka räjähtää joko itsestään, luonnon tai ihmisen toimien takia. Räjähtäviä valaita on todistettavasti huomattu ainakin kaksi merkittävää tapausta, mutta myös muutaman vähemmän tunnetun kerran tiedetään valaan räjähtäneen. Kaikkein kuuluisin räjähdys tapahtui Florencessa, Oregonissa vuonna 1970, kun Oregon Department of Transportation räjäytti kuolleen kaskelotin tarkoituksenaan hävittää sen mätänevä ruumis. Tapauksesta tuli kuuluisa, kun yhdysvaltalainen humoristi Dave Barry kirjoitti siitä sanomalehden kolumnissa nähtyään räjähdyksestä otetun videomateriaalin. Tapauksen maine kasvoi myöhemmin videon levittyä ympäri Internetiä.

Tunnetaan myös kuolleiden valaanraatojen spontaaneja räjähdyksiä. Kaikkien laajimmin raportoitu räjähdys tapahtui Taiwanissa 26. tammikuuta 2004, kun kuolleen kaskelotin mädäntyvän ruumiin sisälle muodostunut kaasutasku aiheutti eläimen räjähdyksen, kun sitä oltiin viemässä tutkimuksiin.

Räjähdykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räjähtäviä eläimiä dokumentoidaan harvoin. Valaiden räjähtämiset Yhdysvalloissa ja Taiwanissa saivat kuitenkin huomattavaa huomiota tiedotusvälineissä.

Florencen tapaus Yhdysvaltain Oregonissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12. marraskuuta 1970 14-metrinen kahdeksan tonnia painava kaskelotti kuoli rantauduttuaan Florencen lähellä sijaitsevalle hiekkarannalle. Oregon Parks and Recreation Department hoitaa kaikkia osavaltion hiekkarantoja,[1][2][3] minkä takia vastuu ruhon siivoamisesta jäi Oregon Department of Transportationille. Virasto neuvotteli Yhdysvaltain laivaston kanssa ja tuli siihen tulokseen, että räjäyttäminen olisi paras tapa päästä ruhosta eroon. Siksi se marraskuun kahdentenatoista päivänä käytti puoli tonnia dynamiittia räjäytykseen. Virastossa ajateltiin, ettei valaan hautaaminen olisi tehokasta, koska se paljastuisi pian hiekan alta. Räjähdyksen ajateltiin hajottavan eläimen niin pieniin osiin, että raadonsyöjät puhdistaisivat alueen jäänteistä. Operaatiosta oli vastuussa insinööri George Thornton, joka sanoi eräässä vaiheessa, että puoli tonnia dynamiittia ei välttämättä riittäisi ja tarvittaisiin mahdollisesti enemmän. Thornton sanoi myöhemmin tulleensa valituksi tehtävään, koska toimeen alun perin valittu Dale Allen oli metsästysreissulla.[4][5]

Räjähdyksen sai nauhalle televisiokuvaaja Doug Brazil Paul Linnmanin selostamaa KATU:n uutislähetystä varten. Räjähdys levitti suuria määriä valaanrasvaa ympäriinsä, jopa rannan ulkopuolelle. Läheinen auto kärsi suuria vahinkoja lentävistä valaankappaleista. Räjähdys hajotti vain osan valaasta, joten Oregon Department of Transportationin työntekijät joutuivat puhdistamaan loput valaasta.[4]

Valaan räjäytystä koskevan uutislähetyksen lopussa Linnman sanoi, että ”Voidaan pitää mielessä, että jos vielä joskus valas rantautuu Lane Countyssä uudelleen, toimenpiteistä päättävät eivät muista ainoastaan, mitä pitää, vaan myös varmasti, mitä ei pidä tehdä.” TranScriptissa uutisoitiin myöhemmin, että kun 41 kaskelottia rantautui lähistöllä vuonna 1979, osavaltio poltti ja hautasi ruhot.[6] Nykyään rantavastaavat hinaavat kuolleet valaat avomerelle. Tämä tehdään pääasiassa turvallisuussyistä, sillä mätänevät ruhot houkuttavat paikalle haita ja saattavat siten rannan käyttäjät vaaraan.

Tarinaa pidettiin useiden vuosien ajan yleisesti kaupunkitarinana. Tarina sai huomiota kirjailija Dave Barryn mainittua Miami Herald -lehden kolumnissaan 20. toukokuuta 1990 hänen hallussaan olevan videomateriaalia tapahtumasta. Barry kirjoitti, että ”Me katosmme sitä usein täällä instituutissa, etenkin juhlissa.” Vähän ajan kuluttua Oregon State Highway division alkoi saada tiedusteluja toimittajilta. Syynä oli se, että artikkelin lyhennettyä versiota levitettiin keskustelupalstoilla nimellä ”The Farside Comes To Life In Oregon”. Lyhennelmässä ei kuitenkaan mainittu räjähdyksen tapahtuneen noin kaksikymmentäviisi vuotta sitten, eikä lyhennelmässä ollut kirjoittajan nimeä.[7]

Videomateriaalin lähti myöhemmin kiertämään internetissä ja siitä muodostui tunnettu internet-meemi.[8][9]

Tarina Oregonin räjähtävästä valaasta oli laajalti tunnettu Usenetissä ja siitä oli laajaa keskustelua alt.folklore.urbanissa, joka oli urbaanilegendoihin keskittynyt newsgroup. Tapaus, mukaan lukien kopio Barryn artikkelista, oli siellä vuonna 1991 merkittynä ”Tb”:ksi, eli tarinaksi, jonka uskotaan olevan totta, mutta jota ei ole varmistettu todeksi. Vuonna 1992 Snopes varmistui tarinan todenperäisyydestä ja merkitsi sen todeksi.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oregon State Archives arcweb.sos.state.or.us. Arkistoitu 24.2.2011. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  2. State Parks and Recreation Department: Agency History bluebook.state.or.us. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  3. Oregon Blue Book bluebook.state.or.us. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  4. a b Annotated transcript of the video theexplodingwhale.com. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  5. Thar She Blows! snopes.com. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  6. Son of Blubber tafkac.org. 1994. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  7. Barry 1996 s. 164–165
  8. Steven Hackstadt: The Evidence TheExplodingWhale.com. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  9. Infamous Exploding Whale perp.com. Arkistoitu 29.10.2007. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
  10. David P. Mikkelson, et al., Whale Blow Up[vanhentunut linkki], Google Groups, 1992. Viitattu 13.7.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]