Ryžkova
.jpg)
.jpg)
Ryžkova oli suomalainen siirtola aroalueella Länsi-Siperiassa Tobolskin kuvernementissa Tjukalinskin piirikunnassa 220 km Omskista luoteeseen. Siirtolassa oli 1900-luvun alkuvuosina suomensuomalaisia noin 400, lisäksi muun muassa inkeriläisiä ja pääväestönä latvialaisia. Siirtolassa oli kirkko ja suomenkielinen koulu. Siperian suomalaisten pappi asui Ryžkovassa 1819–1861. Asukkaat harjoittivat etupäässä karjanhoitoa, maanviljelys tuotti muun muassa ruista[1]
Ryžkovan, ensimmäisen Siperian suomalaissiirtolan, perustivat Siperiaan 1802 karkotetut inkeriläiset. 1840-luvulta alkaen sinne ruvettiin lähettämään myös suomalaisia. Ryžkovasta käsin perustettiin kaikki Siperian muut suomalaissiirtolat: Verhne-Suetuk 1845, Bugene ja Bojarka 1847 sekä Om 1861[1] sen jälkeen kun Ryžkova alkoi käydä ahtaaksi ja syntyi levottomuutta ja Ryžkova lopulta paloi 1848.[2][a].
1845 alueelle alettiin lähettää Suomesta karkotettuja rikollisia, ja seuraavien 62 vuoden aikana koko Siperiaan karkotettiin yhteensä noin 3 200 rikollista. Ensimmäinen Suomesta lähetetty pappi oli Johannes Granö. Suomalaisjäljet näkyvät seudulla yhä, vaikka vallankumous katkaisi yhteydet.[3] Karkotukset päättyivät 1888, jolloin Siperiaan oli toimitettu kaikkiaan 880 pakkotyöläistä ja 2 356 uudisasukasta. Uudisasukkaat olivat irtolaisuudesta ja muista pikkurikoksita tuomittuja, jotka ennen rangaistusaikansa päättymistä pyysivät päästä Siperiaan uudisasukkaiksi.[2]
Granö julkaisi ajastaan Siperiassa kirjat Kuusi vuotta Siperiassa (Helsinki: Weilin & Göös, 1893).[4] ja Siperian suomalaiset siirtolaiset (Fennia-sarja no 22; 1904-05). P. Granön kirjoitus Siperian suomalaiset sisältyy Kansanvalistusseuran kalenteriin 1915[5].
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ paloi P. Granön mukaan viimeistään 1846, jolloin kylä "hätäisesti ja hutiloimalla rakennettiin uudestaan"
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Ryžkova, Tietosanakirja osa 8, palsta 435. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916
- ↑ a b Speria Tietosanakirja osa 8, palstat 1400–1401. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916
- ↑ Sonja Fogelholm, Itäprojekti matkaa siperiansuomalaisten uinuviin kyliin 31.1.2013, päivitetty 15.3.2016. Viitattu 20.9.2020
- ↑ Kuusi vuotta Siperiassa, Kansalliskirjasto. Kirja on saatavissa verkosta
- ↑ Kansanvalistusseuran kalenteri 1915 verkossa s. 26–46
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Siperian suomalaiset, Pieni tietosanakirja (Runeberg.org)