Ruumissaarna ja rukous

Ruumissaarna ja rukous (unk. Halotti beszéd és könyörgés) on unkarin kielen vanhin tekstimuistomerkki, käsikirjoitus noin vuosilta 1192–1195. Se on vanhin tunnettu yhtenäinen teksti, joka on kirjoitettu unkariksi tai yleensä millään suomalais-ugrilaisella kielellä.

Tekstin historia

Käsikirjoitus sisältyy ns. Prayn koodeksiin, joka on nimetty löytäjänsä, oppineen jesuiitan György Prayn mukaan. Koodeksin muu sisällys — messukirja, kalenteri, lauluja ym. — on latinankielinen. Käsikirjoitusta säilytetään Budapestissä Unkarin kansallismuseossa.^[1] On arveltu, että käsikirjoitus koottiin alkuaan Boldvassa, nykyisessä Pohjois-Unkarissa Borsod-Abaúj-Zemplénin läänissä sijainnutta benediktiiniluostaria varten, joka rakennettiin 1100-luvun loppupuolella ja tuhoutui 1200-luvulla. Ruumissaarna ja rukous saattavat olla kopioita vielä varhemmin syntyneestä tekstistä, mutta alkuperäisen kirjoittajan tai tekstin jäljentäjän nimiä ei tiedetä.^[2]

Tekstissä on kaksi osaa: saarnassa on 26 riviä ja 227 sanaa ja rukouksessa on 6 riviä ja 47 sanaa. Yhteensä tekstissä on 190 eri sanaa. Rukous, joka alkaa Scerelmes bratim ’rakkaat ystäväni/veljeni’, on käännös tai mukaelma yleisesti käytössä olleesta latinankielisestä rukoustekstistä, saarna ilmeisesti vapaammin ja itsenäisemmin kirjoitettu.^[2]

Halotti beszédistä huomautti 1770 oppineelle maailmalle ensimmäisenä György Pray, jonka mukaan koodeksi on saanut nimensä. Kokonaisuudessaan sen julkaisi ensimmäisenä, 1770, János Sajnovics tunnetussa Demonstratio-teoksessaan. Suomalainen kielentutkija Oskar Blomstedt julkaisi 1869 Halotti beszédistä laajahkon tutkimuksen.^[1]

Teksti

Alkuperäinen teksti

Latiatuc feleym zumtuchel mic vogmuc. yſa pur eſ chomuv uogmuc. Menyi miloſtben terumteve eleve miv iſemucut adamut. eſ odutta vola neki paradiſumut hazoa. Eſ mend paradiſumben uolov gimilcictul munda neki elnie. Heon tilutoa wt ig fa gimilce tvl. Ge mundoa neki meret nu eneyc. yſa ki nopun emdul oz gimilſtwl. halalnec halalaal holz. Hadlaua choltat terumteve iſtentul. ge feledeve. Engede urdung intetvinec. eſ evec oz tiluvt gimilſtwl. es oz gimilſben halalut evec. Eſ oz gimilſnek vvl keſeruv uola vize. hug turchucat mige zocoztia vola. Num heon muga nec. ge mend w foianec halalut evec. Horogu vec iſten. eſ veteve wt ez munkaſ vilagbele. eſ levn halalnec eſ poculnec feze. eſ mend w nemenec. Kic ozvc. miv vogmuc.

Hog eſ tiv latiatuv ſzumtuchel. iſa eſ num igg ember mulchotia ez vermut. yſa mend ozchuz iarov vogmuc. Wimagguc uromv iſten kegilmet ez lelic ert. hug iorgoſſun w neki. eſ kegiggen, eſ bulſassa mend w bunet. Eſ vimagguc ſzen achſcin mariat. eſ bovdug michael archangelt. eſ mend angelcut. hug uimaggonoc erette. Eſ uimagguc ſzent peter urot. kinec odut hotolm ovdonia. eſ ketnie hug ovga mend w bunet. Eſ vimagguc mend ſzentucut. hug legenec neki ſeged uromc ſcine eleut. hug iſten iv uimadſagucmia bulſaſſa w bunet. Eſ zoboducha wt urdung ildetuitvl. eſ pucul kinzotviatwl. eſ vezeſſe wt paradiſu nugulmabeli. eſ oggun neki munhi uruzagbele utot. eſ mend iovben rezet. Eſ keaſſatuc uromchuz charmul. Kirl.

Scerelmeſ bratym uimagomuc ez ſcegin ember lilki ert. kit vr ez nopun ez homuſ vilag timnucebelevl mente. kinec ez nopun teſtet tumetivc. hug ur uvt kegilmehel abraam. yſaac. iacob. kebeleben helhezie. hug birſagnop ivtua mend w ſzentii eſ unuttei cuzicun iov felevl iochtotnia ilezie wt. Eſ tiv bennetuc. Clamate III. K.

Tekstin mahdollisimman sanatarkka mukaelma nykyunkariksi

Látjátok, feleim, szemetekkel, mik vagyunk! Íme,* por és hamu vagyunk. Mennyi malasztban teremté először (a) mi ősünket, Ádámot, és adta vala neki (a) Paradicsomot házául. És mind (a) Paradicsomban való gyümölcsből, mondá neki, éljen. Híján [csupán] tiltá őt egy fa gyömülcsétől. De mondá neki, miért ne ennék: "Íme,* ki [mely] napon eszel az gyümölcsből, halálnak halálával halsz." Hallá holtát teremtő Istenétől, de feledé. Engede (az) Ördög intésének, és evék az tiltott gyümölcsből, és az gyümölcsben halált evék. És az gyümölcsnek oly keserű vala (a) vize [leve], hogy (a) torkukat megszakasztja vala. Nem híján [csupán] magának, de mind (az) ő (egész) fajának halált evék. Haraguvék Isten, és veté őt ez munkás világba, és lõn (a) halálnak és pokolnak fészke,** és mind (az) ő (egész) nemének. Kik azok? Mi vagyunk.

[A]hogy is ti látjátok szemetekkel: íme,* egy ember sem múl[aszt]hatja ez[en] vermet, íme,* mind ahhoz járó[k] vagyunk. Imádjuk Urunk Isten kegyelmét ez[en] lélekért, hogy irgalmazzon őneki, és kegyelmezzen, és bocsássa mind[en] ő bűnét! És imádjuk Szent Asszony Máriát és Boldog Mihály arkangyalt és mind[en] angyalokat, hogy imádjanak érte! És imádjuk Szent Péter urat, akinek ad[at]ott hatalom oldania és kötnie, hogy oldja mind[en] ő bűnét. És imádjuk mind[en] szenteket, hogy legyenek neki segedelmére Urunk színe előtt, hogy Isten ő imádságuk miatt bocsássa ő bűnét! És szabadítsa őt ördög üldözésétől és pokol kínzásától, és vezesse őt Paradicsom nyugalmába, és adjon neki Mennyországba utat, és mind[en] jóban részt! És kiáltsátok Urunkhoz háromszor: uram irgalmazz!

Szerelmes Barát[a]im! Imádjunk ez[en] szegény ember lelkéért, [a]kit Úr ez[en] napon ez[en] hamis világ tömlöcéből mente, [a]kinek e napon testét temetjük, hogy Úr őt kegyelmével Ábrahám, Izsák, Jákob kebelében helyezze, hogy bírságnap jutva mind[en] ő szentei és kiválasztottai között jó felől iktatva élessze őt! És tibennetek. Clamate III [ter]: K[yrie eleison].

Suomennos

Te näette, veljeni, silmillänne, mitä me olemme. ?Katso,* me olemme tomua ja tuhkaa. Miten suuressa armossa loi alussa [Jumala] meidän isämme Aadamin, ja antoi hänelle paratiisin kodiksi. Ja kaikista paratiisissa olevista hedelmistä käski hänen elää. Vain yhden puun hedelmän [Jumala] häneltä kielsi. Mutta sanoi hänelle, miksi hän ei söisi: ?katso, sinä päivänä, jona olet syövä tästä hedelmästä, olet kuolemalla kuoleva. [Aadam] kuuli Jumalalta kuolevansa, mutta unohti sen. [Hän] antoi periksi paholaisen viettelyksille ja söi kiellettyä hedelmää. Ja siinä hedelmässä hän söi kuoleman. Ja hedelmän neste oli niin katkera, että se leikkasi heidän kurkkunsa poikki. Ei vain itselleen vaan koko rodulleen hän söi kuoleman. Jumala vihastui ja heitti hänet tähän tuskien maailmaan. Ja siitä tuli kuoleman ja helvetin ?pesä.** Ja kaikelle hänen suvulleen. Keitä ne ovat? Me olemme.

Kuten tekin näette silmillänne: ?Katso,* ei yksikään ihminen voi välttää tätä hautaa. ?Katso,* kaikki me kuljemme sitä kohti. Rukoilkaamme Herramme Jumalan armoa tämän sielun puolesta, että Hän armahtaisi häntä, ja olisi hänelle laupias, ja antaisi anteeksi kaikki hänen syntinsä. Ja rukoilkaamme pyhää valtiatarta Mariaa, ja autuasta Mikael arkkienkeliä ja kaikkia enkeleitä, että he rukoilisivat hänen puolestaan. Ja rukoilkaamme pyhää herraa Pietaria, jolle on annettu valta päästää ja sitoa, että hän päästäisi hänet kaikista synneistään. Ja rukoilkaamme kaikkia pyhiä, että he olisivat hänelle apuna Herramme kasvojen edessä, että Jumala heidän rukoustensa tähden antaisi anteeksi hänen syntinsä. Ja vapauttaisi hänet paholaisen vainosta ja helvetin piinasta, ja johdattaisi hänet paratiisin rauhaan, ja antaisi hänelle tien taivaan valtakuntaan ja osan kaikesta hyvästä. Ja huutakaa Herrallemme kolmesti: Kyrie eleison [’Herra armahda’]!

Rakkaat ystäväni, rukoilkaamme tämän ihmisparan sielun puolesta, jonka Herra tänä päivänä pelasti tämän tuhkaisen maailman vankilasta, jonka ruumiin me tänä päivänä hautaamme, että Herra hänet armossaan sijoittaisi Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin helmaan, että tuomiopäivän tullen [Hän] istuttaisi hänet kaikkien pyhiensä ja omiensa keskelle, sijoittaen hänet oikealle puolelleen. Ja [samoin] teidät. Clamate III. K[yrie eleison] [’huutakaa kolmesti: Herra armahda!’].

Huomautuksia:

* Nykyunkarissa tuntemattoman isa (ysa) -sanan merkitykseksi on eri lähteissä arveltu joko ’katso’ tai ’totisesti’.^[3]
** Alkutekstin feze-sanan on tulkittu merkitsevän joko fészke ’(sen) pesä’ tai feye (feje) ’(sen) pää, alku’.^[3]

Lähteet

1 2 Halotti Beszéd, Tietosanakirja osa 3, palsta 49–50, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911
1 2 Gulya, János: A Halotti beszéd: háttér és eredet. Új Hegyvidék, 2007, nro 3–4, s. 205–219. Artikkelin verkkoversio.
1 2 A. Molnár, Ferenc: A Halotti Beszéd és könyörgés értelmezése. Magyar Nyelvőr, 2001, 125. vsk, nro 3, s. 374–377. Artikkelin verkkoversio.

[TSK1-1] 1 2 Halotti Beszéd, Tietosanakirja osa 3, palsta 49–50, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911

[:0-2] 1 2 Gulya, János: A Halotti beszéd: háttér és eredet. Új Hegyvidék, 2007, nro 3–4, s. 205–219. Artikkelin verkkoversio.

[:1-3] 1 2 A. Molnár, Ferenc: A Halotti Beszéd és könyörgés értelmezése. Magyar Nyelvőr, 2001, 125. vsk, nro 3, s. 374–377. Artikkelin verkkoversio.

[1]

[2]

[3]