Ruuhijärvi-laiva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ruuhijärvi-laiva oli 1920-luvulla käytössä ollut junalaiva, joka kulki Nastolan kirkolta Ruuhijärvelle. Se ylitti Iso-kukkasen ja Salajärven välisen kannaksen kiskoja pitkin oman potkuria pyörittävän petrolimoottorin voimalla. Laivan pituus oli 14 metriä ja se oli rakennettu Lahdessa.

Ruuhijärvi-laivan lähtölaituri sijaitsi Ruuhijärven kylän kohdalla. Lähtölaiturilta junalaiva kulki Salajoen kautta Salajärvelle, jossa se pysähtyi kahdella eri pysäkillä. Laiva ylitti sitten kiskoilla kulkien 300–400 metriä leveän Salajärven ja Kukkasjärven välisen Kumian kannaksen. Kukkasjärvellä laiva siirtyi taas veteen ja jatkoi matkaa Karhusillan luona sijainneelle Nastolan kirkonkylän laiturille. Täältä matkustajat ja rahti kuljetettiin sitten kuorma-autolla viimeinen kolmen kilometrin matka Nastolan pysäkille.

Junalaiva kulki reittiä vuosina 1923-1926. Matkustajien kuljettamisen ohella tärkein rahtitavara oli Kaukaan Seestaan lankarullatehtaan raakarullat, lisäksi kuljetettiin maitoa, viljaa ja jauhoja.