Rusupiirakka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rusupiirakka on karjalainen perinneruoka. Ruokalajilla on useita nimiä, joista tunnetuimpia rusupiirakan lisäksi ovat hakkoopiirakka, lohkopiirakka ja lohkokukko. Suojärvellä päin rusupiirakkaa sanottiin mökköpiirakaksi.

Yleisimmin rusupiirakka tehdään perunasta. Perunat voidaan hakata hienoksi hakkelukseksi, mutta myös perunaviipaleista tehdään rusupiirakkaa. Lanttukin on suosittu täyte. Koivistolaisten reseptissä leivinpaperille kaulitun ruistaikinalevyn päälle laitetaan täytteeksi silputtua siankylkeä perunoiden ja suolan ohella. Päälle nostettava piirakan kuorilevy on hieman pohjalevyä pienempialaisempi, sillä pohjalevystä valmistetaan myös piirakan reunat. Reunat kostutetaan vedellä, ja kansi tiivistetään pohjaosaan. Kanteen pistellään reikiä haarukalla ennen paistamista. Paistamisen loppulla piirakan kuorta voi voidella voilla; kypsä piirakka voidellaan sen tultua uunista. Voipaperilla peitelty piirakka saa tekeytyä vielä pyyhkeen alla tunnin pari ennen tarjoilua.[1]

Lohkopiirakan täytteenä käytetään myös ohraryynejä. Seiskarissa lohkokukkoon on saatettu panna sieniä ja sipulia. Silloin kukosta tehdään puolikuun mallinen. Yleensä hakkoopiirakka on neliskanttinen suljettu piirakka.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ruokaperinne - Rusupiirakka (kaksi pellillistä) koivistolaiset.net. Viitattu 29.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]